Toimintakulttuurin hiljaisen tiedon vaikutukset ammatillisen identiteetin muotoutumiseen : tapaustutkimus varhaiskasvatuksesta

Abstract

Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka päiväkodin toimintakulttuurin sisältämä hiljainen tieto vaikuttaa vastavalmistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien ammatilliseen identiteettiin. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia vaikutuksia toimintakulttuurin hiljaisella tiedolla on vastavalmistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien ammatillisen identiteetin muotoutumiselle?

Hiljainen tieto on vaikeasti sanallistettavaa tietoa, joka on merkityksellistä yksilön tai yhteisön toiminnassa. Hiljainen tieto voi olla esimerkiksi yhteisöön vakiintuneita sanoittamattomia normeja tai intuitiivista ammatillista osaamista yllättävissä tilanteissa. Ammatillinen identiteetti tarkoittaa käsitystä itsestä ammatillisena toimijana. Siihen kuuluvat työtä koskevat arvot ja tavoitteet, ymmärrys itsestä suhteessa työhön sekä käsitykset ammatilliseen yhteisöön kuulumisesta. Sosiokulttuurisen lähestymistavan mukaan ammatillisen identiteetin muotoutuminen on yksilön ja ympäristön välinen jatkuva vuorovaikutuksellinen prosessi.

Tutkimus soveltaa fenomenologista metodia, joka sopii hyvin toimintakulttuurin hiljaisen tiedon kuvaamiseen. Päiväkodin toimintakulttuuri on muotoutunut juuri kyseisessä ympäristössä ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi ja yhteisön hiljainen osaaminen on kertynyt työntekijöiden yhdessä toimimisen seurauksena. Tutkimukseen osallistunut päiväkoti on ollut toiminnassa 30 vuotta, joten toimintakulttuuri on vakiintunut ja sisältää paljon hiljaista tietoa. Tutkimuksen kohderyhmänä oli päiväkodin johtaja, kaksi alusta asti päiväkodissa työskennellyttä varhaiskasvatuksen opettajaa ja kaksi viisi kuukautta työskennellyttä varhaiskasvatuksen opettajaa. Erilaiset roolit tuottivat eri suunnista tulevaa tietoa, mikä tarkensi kokonaiskuvaa päiväkodin toimintakulttuurista. Tutkimuksen keskeisimpänä tarkastelun kohteena olivat vastavalmistuneiden kokemukset hiljaisen tiedon vaikutuksista ammatillisen identiteetin muotoutumiseen.

Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluilla marras- ja joulukuussa 2019. Haastattelut etenivät ennalta valittujen teemojen mukaan sekä valmiiden kysymysten että vapaan keskustelun avulla. Haastatteluaineisto litteroitiin ja siitä etsittiin sisällönanalyysillä teoriaohjaavasti muodostettuihin teemoihin liittyviä asioita. Haastattelujen lisäksi tutkimuksessa analysoitiin varhaiskasvatuksen opettajien laatimia ryhmäkohtaisia pedagogisia suunnitelmia. Suunnitelmat toivat päiväkodin toimintakulttuuria näkyväksi ja niiden tarkastelu täydensi haastatteluissa saatuja kuvauksia.

Päiväkodin vakiintunut toimintakulttuuri sisälsi monenlaista hiljaista tietoa, kuten hyvän maineen ylläpitämistä, opettajalle annettuja odotuksia, sanomattomia sääntöjä ja työntekijöiden henkilökohtaista hiljaista osaamista. Hiljainen tieto vaikutti vastavalmistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien ammatillisen identiteetin muotoutumiseen sekä heikentävästi että tukevasti. Hiljaisen tiedon jakamattomuus aiheutti konflikteja heikentäen tunnetta asiantuntijuudesta, kun taas tiedon jakaminen tuki työhön sopeutumista kehittäen ammatillista identiteettiä.

Hiljaisen tiedon jakamattomuudesta johtuneet ristiriidat ja negatiivinen vuorovaikutus heikensivät ammatillista identiteettiä. Vastavalmistuneilla ei ollut vaikutusmahdollisuuksia koko päiväkodin toimintakulttuuriin, koska se oli niin vakiintunut. Tämä hidasti yhteisöön sopeutumista ja ammatillisen identiteetin kehittymistä. Vakiintuneen kulttuurin positiiviset periaatteet, kuten myönteinen palaute ja vuorovaikutuksen avoimuus, tukivat ammatillisen identiteetin muotoutumista. Hiljaisen tiedon jakaminen eri tavoilla helpotti vastavalmistuneiden työhön sopeutumista ja oli merkittävää ammatillisten identiteettien muotoutumiselle. Vastavalmistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien ammatillisten identiteettien kehittymistä voisi tukea pedagogisella johtajuudella, mentoroinnilla, selkeyttämällä työnkuvaa, järjestämällä enemmän tilaisuuksia hiljaisen tiedon jakamiseen sekä hyödyntämällä pedagogisia suunnitelmia laajemmin. Aihetta voisi tutkia jatkossa esimerkiksi keskittymällä tarkemmin hiljaisen tiedon merkityksiin ammatillisen identiteetin muotoutumisprosessissa verrattuna muihin vaikuttaviin tekijöihin.