Tottumus, tuki, tavoite ja tunne: Neljä näkökulmaa yliopisto-opiskelijan opintoihin kiinnittymisen ja elämänhallinnan kysymyksiin

Abstract

Yhteiskunnallinen kehityssuunta painottaa yhä enemmän ihmisten tehokkuutta sekä itsenäistä ja yritteliästä luonnetta. Yhteiskunnallisten päätösten myötä yliopisto-opiskeijat ovat päässeet mukaan tuottamaan kilpailukykyisempää yhteiskuntaa. Kun valmistuneiden määriä ja valmistumisaikoja tarkastellaan ainoastaan lukujen valossa, vaarana on, että opiskelijan subjektiivinen lähtökohta, valmiudet ja voimavarat jäävät varjoon. Pro gradu -tutkielman aiheena oli yliopisto-opiskelijoiden opintoihin kiinnittymisen ja elämänhallinnan kysymykset. Tutkimuksen tieteenfilosofista suuntaa ohjasi hermeneuttinen lähestymistapa, jonka avulla pyrittiin kasvattamaan ymmärrysmaailmaa inhimillisen sitoutumisen kautta olemassa olevaan todellisuuteen. Tutkimuksen ensimmäisenä kysymyksenä oli selvittää, miten opintoihin kiinnittymisen ja elämänhallinnan haasteet näyttäytyvät yleisellä tasolla. Toisena kysymyksenä tarkasteltiin, miten opintoihin kiinnittymisen ja elämänhallinnan haasteet näyttäytyvät yksityisellä tasolla. Kolmantena tutkimusongelmana selvitettiin, mitkä ovat opintoihin kiinnittymisen ja elämänhallinnan kysymysten yhdistäviä tekijöitä. Tutkimusaineisto rakentui kahdesta erityyppisestä aineistosta, kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta. Ensimmäisenä aineistona käytettiin Higher Education in Transition (HET) -tutkimusryhmän keräämää aineistoa. Campus Conexus -tutkimus- ja kehittämishankkeessa kehitettiin Nexus-itsearviointikysely opintoihin kiinnittymisen arviointia varten. Nexus-itsearviointilomake oli käytössä vuosina 2013−2018. Sähköinen itsearviointi kerättiin Tampereen yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoilta. Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2016 aineistoa. Nexus-itsearviointikyselyn avulla selvitettiin opintoihin kiinnittymisen haasteita Tampereen yliopiston eri tiedekunnissa yleisellä tasolla. Aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin. Toisena aineistona käytettiin ryhmähaastatteluaineistoa, jonka avulla pyrittiin tarkastelemaan ongelmaa yksityisellä tasolla. Ryhmähaastattelut toteutettiin Ajanhallinnan ryhmätyöpajaan osallistuneiden Tampereen yliopiston opiskelijoiden kesken. Ryhmähaastattelumateriaali analysoitiin hermeneuttista tekstintulkinnan prosessia hyödyntäen. Opintoihin kiinnittymisen ja elämänhallinnan haasteet näyttäytyivät yleisellä tasolla opiskelijan iän ja opiskeltavan tieteenalan kautta. Nuoremmalla ikäluokalla ja Informaatiotieteiden yksikössä opiskelevilla oli tulosten mukaan eniten haasteita opintoihin kiinnittymisessä. Tutkimustulokset yleisellä tasolla osoittivat myös, kuinka elämäntilanne kokonaisuudessaan vaikutti merkittävästi opintoihin kiinnittymisen ulottuvuuksiin. Yksityisellä tasolla havaittiin, että opiskelija lähestyi opintoihin kiinnittymisen ja elämänhallinnan kysymyksiä tottumuksen, tuen ja tavoitteen lähestymistavan kautta. Nämä lähestymistavat painottuivat opiskelijoilla subjektiivisesti. Opintoihin kiinnittymisen ja elämänhallinnan ilmiöiden yhdistävänä tekijänä näyttäytyi tunne. Tunne vaikutti opiskelijan kokemukseen opintoihin kiinnittymisestä ja elämänhallinnasta. Opiskelijan myönteiset tai kielteiset affektiiviset ilmaisut olivat yhteydessä opiskelijan omaan opintoihin kiinnittymisen ja elämänhallinnan lähestymistapaan. Myönteiset affektiiviset ilmaisut tukivat opiskelijan tavoitesuuntautunutta lähestymistapaa, kun taas kielteiset tunneilmaisut tukivat puolestaan tottumussuuntautunutta lähestymistapaa. Tutkimustulos osoitti, että opintoihin kiinnittymisen ja elämänhallinnan ilmiöitä kannattaa tarkastella yhdessä. Opintoihin kiinnittymistä ja elämänhallintaa edistettäessä hyvinvoinnin näkökulma on merkittävä. Tämän vuoksi opiskelun subjektiiviseen luonteeseen olisi syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Opiskelijan opintoihin kiinnittymisen ja elämänhallinnan näkökulmasta olisi tärkeää, että opiskelija tuntisi olevansa arvostettu opiskelija ja tuntisi kuuluvansa yliopistoyhteisöön. Tähän tarvittaisiin ymmärrystä niin opiskelijoiden, henkilökunnan kuin yhteiskunnan kesken. Yliopistoympäristössä voitaisiin systemaattisemmin kartoittaa niitä opintoihin kiinnittymisen ja opiskelijoiden elämänhallinnan sudenkuoppia, joihin opiskelijat ovat vaarassa pudota. Lisäksi voitaisiin etsiä täsmäratkaisuja opiskelijoiden voimavarojen tukemiseen.