Ihmisyyden ideologinen esineellistyminen Thomas Mannin romaanissa Buddenbrooks

Abstract

Tutkielma käsittelee Thomas Mannin romaania Buddenbrooks: Verfall einer Familie sosiologisesta ja kapitalismikriittisestä näkökulmasta. Työn tarkoituksena on tutkia, kuinka käsitellyn romaanin ihmissuhteet kuvaavat kapitalistisen yhteiskunnan aiheuttamaa ihmisen esineellistymistä. Tutkimuksen myötä pyritään tuomaan entistä paremmin esiin Mannin teoksen yhteiskunta- ja kapitalismikriittistä puolta. Samalla tutkielmassa rakennetaan teorian tasolla läheisempää yhteyttä kirjallisuustieteen ja muun sosiologisen yhteiskuntatutkimuksen välille. Tämä toteutetaan yhdistäen marxilaisen perinteen filosofisia ja yhteiskuntatieteellisiä käsitteitä kirjallisuuteen ja selvittäen näiden käsitteiden käytettävyyttä kirjallisuusanalyysissa.

Toisessa luvussa esitellään teoria-aineisto, joka keskittyy enimmäkseen ideologiateorian ympärille. Lähtökohtana on Louis Althusserin tuomat muutokset käsitykseen ideologiasta ja sen olemuksesta. Keskeisenä seikkana nostetaan esille Althusserin ajatus ideologisista valtiokoneistoista osana yhteiskuntaa ja sen rakenteita. Merkittävä seikka on ajatus ideologisten valtiokoneistojen tuotantosuhteita uusintavasta vaikutuksesta. Althusserin materialistisen ajattelun pohjalta rakennetaan kuvaa uudesta ideologian käsitteestä, jossa Michel Foucault’n ja 1960-luvulta vaikuttaneiden jälkimarxilaisten diskurssikäsitys laajentaa ideologian vaikutusta ihmisten toimintaan. Ideologiateorian ohella teoreettisena pohjana on reifikaation käsite, joka on Karl Marxin tavarafetisismin ihmisyyttä koskeva muoto.

Kolmannessa luvussa tutkitaan Mannin romaania edellä esitellyn aineiston valossa. Analyysissa osoitetaan, miten romaanissa esiintyvä perhe uusintaa esineellistävää ajattelua toiminnassaan. Ensimmäisessä alaluvussa syvennytään romaanin yksittäisen henkilön, Thomas Buddenbrookin minäkuvaan, joka näyttäytyy tavaramuotoisena ja vaihtoarvoltaan määrittyvänä. Tämä tavaramuotoisen minäkuvan muodostuminen kuvastaa yksilön yleisempää esineellistymistä yhteiskunnassa.

Toisessa alaluvussa tarkastellaan teoksen parisuhteiden reifioitumista ja tarkastellaan esineellistävän diskurssin ilmentymistä sekä vaikutusta näiden parisuhteiden taustalla. Analysoimalla perheenjäsenten suhtautumista erilaisiin avioliittomahdollisuuksiin osoitetaan taloudellisten ehtojen määräävä asema näissä suhteissa.

Kolmannessa alaluvussa siirrytään analysoimaan tarkemmin perhettä yhtenä yhteiskunnan ideologisena valtiokoneistona. Perheen toiminnan kautta tarkastellaan ideologisen valtiokoneiston vaikutusta yksittäisten perheenjäsenien minäkuvaan sekä heidän näkemykseensä yhteiskunnasta ja sitä määrittävistä ehdoista. Tässä viimeisessä jaksossa rakennetaan yhtenäinen kuva romaanissa kuvattavan perheen toiminnasta yhtenä ideologisena valtiokoneistona, joka omaksumansa yhteiskuntaa koskevan diskurssin ja ajattelutavan myötä redusoi ihmisen laskennalliseksi yksiköksi ja vaihtoarvon määrittäväksi esineeksi. Tämän ideologisen esineellistymisen seurauksena yksilö ei enää näe muita vaihtoehtoja kuin toimia taloudellisten etujen mukaisesti.