Avoimen lähdekoodin komponentin käyttö integraatiossa valtakunnalliseen terveydenhuoltojärjestelmään
Hannula, Ilkka (2020)
Hannula, Ilkka
2020
Automaatiotekniikan DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Automation Engineering, MSc (Tech)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004063108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004063108
Tiivistelmä
Työssä käydään läpi avoimen lähdekoodin komponenttien valitsemista, käyttöönottoa, käyttämistä, tietoturvaa sekä ylläpitämistä ja päivittämistä. Työssä etsitään vastaukset kolmeen avoimen lähdekoodin komponentteja koskevaan tutkimuskysymykseen. Tutkimuskysymykset koskevat komponentin valintaa, ylläpitämistä ja päivittämistä sekä mainittuja asioita helpottavia toimintatapoja.
Teoriaosuudessa käsitellään avoimen lähdekoodin komponentteja, alkaen niiden kehityksestä ja kehittämiseen johtavista motivaatioista. Osuudessa käsitellään komponenttien lähdekoodin avoimuuden vaikutusta tietoturvaan, komponenttien kehitykseen liittyvää yhteisöä, komponenttien valintaa, avoimen lähdekoodin komponenttien lisenssejä, komponenttien käyttöönottoa ja käyttämistä sekä komponenttien päivittämiseen liittyviä ongelmia. Päivittämistä ja komponentin ylläpitämistä varten esitellään toimintatapoja, joilla ongelmia voidaan välttää. Toimintatapoja käsitellään yleisesti ohjelmistokehittämisen näkökulmasta ja myös versionhallinnan toimintamalleja avataan.
Työssä tehtävässä integraatiossa avoimen lähdekoodin lääkinnällisten kuvien katselin-komponentti otetaan käyttöön järjestelmään, joka on integroitunut käyttämään valtakunnallista terveydenhuoltojärjestelmää, Kanta-palveluita. Kanta-palveluista erityisesti Kuva-aineistojen arkisto on työn kannalta merkittävä. Atostekin eRA on Kanta-palveluita käyttävä järjestelmä, jonka lääkinnällisten kuvien välittämisestä ja näyttämisestä vastaavaan osajärjestelmään komponentin integraatio kohdistuu.
Integraation toteuttamisen lisäksi työssä käsitellään integraatiossa ilmenneitä haasteita ja ratkaisuja niihin. Työssä käydään läpi myös onnistuneen integraation jälkeistä avoimen lähdekoodin komponentin ylläpitämistä ja päivittämistä, sekä nostetaan esiin ongelmakohtia kuten muuttuneen toimintalogiikan sisältävän päivityksen käyttöönottoa.
Työn käytännön osuudessa esitellään myös avoimen lähdekoodin komponentin valitsemista varten luotu prosessi. Valitsemisprosessi perustuu iteraatioon ja sillä voidaan valita avoimen lähdekoodin komponentti, kun ehdokkaita on useita. Prosessissa on tarkoitus käydä ehdokkaita kokonaisvaltaisesti läpi ja tehdä harkitusti valinta parhaasta ehdokkaasta. Valitsemisprosessia käytetään myös työn integraatiossa käytettävän komponentin valintaan.
Teoriaosuudessa käsitellään avoimen lähdekoodin komponentteja, alkaen niiden kehityksestä ja kehittämiseen johtavista motivaatioista. Osuudessa käsitellään komponenttien lähdekoodin avoimuuden vaikutusta tietoturvaan, komponenttien kehitykseen liittyvää yhteisöä, komponenttien valintaa, avoimen lähdekoodin komponenttien lisenssejä, komponenttien käyttöönottoa ja käyttämistä sekä komponenttien päivittämiseen liittyviä ongelmia. Päivittämistä ja komponentin ylläpitämistä varten esitellään toimintatapoja, joilla ongelmia voidaan välttää. Toimintatapoja käsitellään yleisesti ohjelmistokehittämisen näkökulmasta ja myös versionhallinnan toimintamalleja avataan.
Työssä tehtävässä integraatiossa avoimen lähdekoodin lääkinnällisten kuvien katselin-komponentti otetaan käyttöön järjestelmään, joka on integroitunut käyttämään valtakunnallista terveydenhuoltojärjestelmää, Kanta-palveluita. Kanta-palveluista erityisesti Kuva-aineistojen arkisto on työn kannalta merkittävä. Atostekin eRA on Kanta-palveluita käyttävä järjestelmä, jonka lääkinnällisten kuvien välittämisestä ja näyttämisestä vastaavaan osajärjestelmään komponentin integraatio kohdistuu.
Integraation toteuttamisen lisäksi työssä käsitellään integraatiossa ilmenneitä haasteita ja ratkaisuja niihin. Työssä käydään läpi myös onnistuneen integraation jälkeistä avoimen lähdekoodin komponentin ylläpitämistä ja päivittämistä, sekä nostetaan esiin ongelmakohtia kuten muuttuneen toimintalogiikan sisältävän päivityksen käyttöönottoa.
Työn käytännön osuudessa esitellään myös avoimen lähdekoodin komponentin valitsemista varten luotu prosessi. Valitsemisprosessi perustuu iteraatioon ja sillä voidaan valita avoimen lähdekoodin komponentti, kun ehdokkaita on useita. Prosessissa on tarkoitus käydä ehdokkaita kokonaisvaltaisesti läpi ja tehdä harkitusti valinta parhaasta ehdokkaasta. Valitsemisprosessia käytetään myös työn integraatiossa käytettävän komponentin valintaan.