Kuvitelmia toimijuudesta koodin maisemissa
Saariketo, Minna (2020)
Saariketo, Minna
Tampereen yliopisto
2020
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2020-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1531-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1531-3
Tiivistelmä
Elämme 2020-luvun taitteessa tietoteknisen koodin globaalisti järjestämissä ja toisiinsa nivomissa ympäristöissä. Mediatutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassani tutkin, kuinka ihmistoimijuutta ja mediateknologista arkea koskevat käsitykset kietoutuvat toisiinsa näissä kytköksisissä ’koodin maisemissa’. Kiinnostukseni kohdistuu tapoihin, joilla mielikuvat omasta ja muiden toimijuudesta tämän päivän maailmassa rakentuvat ja vakiintuvat, ja miten toimijuuden kuvitelmien rakentumisen prosesseissa samalla tuotetaan, uusinnetaan ja mahdollisesti haastetaan yhteiskunnallisia valtasuhteita ja -asetelmia.
Tutkimukseni liikkuu kriittisen media- ja informaatioteknologian tutkimuksen, domestikaatioteorian, tieteen- ja teknologiantutkimuksen sekä kriittisen ohjelmisto- ja algoritmitutkimuksen rajapinnoilla. Tuon nämä tutkimuksen kentät yhteen hyödyntämällä kriittisen kulttuuritutkija Stuart Hallin ensimmäisen kerran vuonna 1973 esittämää ja kulttuurisessa mediatutkimuksessa sittemmin kanonisen aseman saanutta sisäänkoodaus/uloskoodaus-mallia, josta työstän päivityksen nykyisessä mediateknologisessa kontekstissa. Hallin mallia mukaillen esitän, että on tärkeää tutkia yhtäältä tapoja, joilla toimijuutta koskevia julkisia kuvitelmia yhteiskunnassa rakennetaan, ja toisaalta sitä, millaisia mielikuvia ihmisillä on omasta ja muiden toimijuudesta yhä läpikotaisemmin koodivälitteisissä arkiympäristöissä. Kuvitelmat rinnastuvat tutkimuksessani Hallin ajatukseen merkityskartastoista, joilla hän viittaa hegemonisesti rakentuneisiin merkitysten muodostelmiin ja tapoihin, joilla ne kiinnittyvät yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Nivon merkityskartastojen idean tutkimuksessani kysymykseen arjen teknologisoitumisesta ja verkottumisesta, ja asetan tämän käsitteistyksen dialogiin tieteen- ja teknologiantutkija Sheila Jasanoffin sosioteknisten kuvitelmien ja filosofi Charles Taylorin sosiaalisten kuvitelmien käsitteiden kanssa.
Väitöskirja rakentuu johdannosta ja neljästä empiirisestä osatutkimuksesta, jotka on julkaistu vertaisarvioituina tutkimusartikkeleina. Osatutkimuksistani kahdessa ensimmäisessä tarkastelen, millä tavoin toimijuutta määritellään yhtäältä hallinnollispoliittisissa ja toisaalta teknologiaa mediavälitteisesti kotoistavissa puhetavoissa, joissa samalla kutsutaan ihmisiä hyväksymään näihin puhetapoihin sisältyviä käsityksiä toimijuudesta. Kaksi jälkimmäistä osatutkimusta siirtävät huomion siihen, miten ihmiset kokevat päivittäisten toimintaympäristöjensä teknologiavälitteisyyden, ja millaisia neuvotteluja he arjessaan käyvät verkottuneesta mediateknologiasta. Aineistoina osatutkimuksissa ovat Euroopan Unionin strategia-asiakirja Euroopan Digitaalistrategia (osatutkimus I), suomalaismediasta kerätty uutisaineisto Google Glass -älylaseista (osatutkimus II), ryhmäkeskusteluaineisto Facebookin käyttäjien ja ei-käyttäjien alustaa koskevista neuvotteluista (osatutkimus III) sekä haastatteluaineisto, jossa aktiiviset sosiaalisen median käyttäjät pohtivat verkottuneen mediateknologian paikkaa arjessaan suhteessa omasta mediateknologian käytöstään keräämäänsä seurantadataan (osatutkimus IV). Analyysimenetelminä olen hyödyntänyt tarinanarratologiaa ja diskurssinarratologiaa, mukailtua Hallin sisäänkoodaus/uloskoodaus-mallia sekä sovellusta filosofi-sosiologi Henri Lefebvren rytmianalyysista.
Monitieteinen, -menetelmäinen ja -aineistoinen lähestymistapani valottaa eri suunnilta ihmistoimijuutta koskevien kuvitelmien mutkikkuutta ja moniulotteisuutta luoden pohjaa niiden tarkemmalle tutkimiselle jatkossa. Tulokseni osoittavat, että hallinnon, teknologiayritysten ja median tapoja puhutella ihmisiä teknologisoituneen yhteiskunnan toimijoiksi yhdistää heidän kutsumisensa rooleihin, jotka kytkeytyvät ensisijaisesti kulutukseen ja talouskasvuun. Tällöin katoavat näkyvistä sekä kysymykset teknologisen kehityksen suunnasta ja sitä ohjaavista arvovalinnoista että kysymykset mediateknologian kytkösluonteesta ja infrastrukturaalisista ehdoista. Vastaava häivyttyminen toistuu ja saa vahvistusta haastatteluihin ja ryhmäkeskusteluihin osallistuneiden puheessa omasta suhteestaan mediateknologiaan, erityisesti älylaitteisiin ja sosiaaliseen mediaan.
Tiivistäen tutkimukseni valottaa, että alistuneisuuden, voimattomuuden ja tyytymisen sävyttämä toimijuuden malli jäsentää vahvasti aikamme ’koodin maisemia’ ja ihmisten suhdetta niihin, olkoonkin että prosessissa voi tunnistaa myös neuvotteluja ja ristiriitoja. Visiot nykytilannetta haastavista tai sitä radikaalisti muuttavista toiminnan mahdollisuuksista ja vaihtoehtoisista toimijuuden muodoista ovat silti varsin marginaalisia. Tältä pohjalta argumenttini on, että kuvitelmat mediateknologisesta maisemasta, jossa teknojätit myös tulevaisuudessa määrittelevät toiminnan ehdot, osallistuvat monella tapaa aktiivisesti vaikka eivät välttämättä ihmisten itsensä tiedostamasti teknologisoituneen yhteiskunnan valtarakenteiden ja -dynamiikan ylläpitämiseen. Tutkimukseni tähdentääkin tarvetta sekä etsiä keinoja tehdä näkyväksi vaihtoehtoja nykyisille toiminnan malleille että kehittää tapoja, joilla ihmisiä voitaisiin haastaa pohtimaan, millaisen teknologian kanssa he haluavat arjessaan elää.
Tutkimukseni liikkuu kriittisen media- ja informaatioteknologian tutkimuksen, domestikaatioteorian, tieteen- ja teknologiantutkimuksen sekä kriittisen ohjelmisto- ja algoritmitutkimuksen rajapinnoilla. Tuon nämä tutkimuksen kentät yhteen hyödyntämällä kriittisen kulttuuritutkija Stuart Hallin ensimmäisen kerran vuonna 1973 esittämää ja kulttuurisessa mediatutkimuksessa sittemmin kanonisen aseman saanutta sisäänkoodaus/uloskoodaus-mallia, josta työstän päivityksen nykyisessä mediateknologisessa kontekstissa. Hallin mallia mukaillen esitän, että on tärkeää tutkia yhtäältä tapoja, joilla toimijuutta koskevia julkisia kuvitelmia yhteiskunnassa rakennetaan, ja toisaalta sitä, millaisia mielikuvia ihmisillä on omasta ja muiden toimijuudesta yhä läpikotaisemmin koodivälitteisissä arkiympäristöissä. Kuvitelmat rinnastuvat tutkimuksessani Hallin ajatukseen merkityskartastoista, joilla hän viittaa hegemonisesti rakentuneisiin merkitysten muodostelmiin ja tapoihin, joilla ne kiinnittyvät yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Nivon merkityskartastojen idean tutkimuksessani kysymykseen arjen teknologisoitumisesta ja verkottumisesta, ja asetan tämän käsitteistyksen dialogiin tieteen- ja teknologiantutkija Sheila Jasanoffin sosioteknisten kuvitelmien ja filosofi Charles Taylorin sosiaalisten kuvitelmien käsitteiden kanssa.
Väitöskirja rakentuu johdannosta ja neljästä empiirisestä osatutkimuksesta, jotka on julkaistu vertaisarvioituina tutkimusartikkeleina. Osatutkimuksistani kahdessa ensimmäisessä tarkastelen, millä tavoin toimijuutta määritellään yhtäältä hallinnollispoliittisissa ja toisaalta teknologiaa mediavälitteisesti kotoistavissa puhetavoissa, joissa samalla kutsutaan ihmisiä hyväksymään näihin puhetapoihin sisältyviä käsityksiä toimijuudesta. Kaksi jälkimmäistä osatutkimusta siirtävät huomion siihen, miten ihmiset kokevat päivittäisten toimintaympäristöjensä teknologiavälitteisyyden, ja millaisia neuvotteluja he arjessaan käyvät verkottuneesta mediateknologiasta. Aineistoina osatutkimuksissa ovat Euroopan Unionin strategia-asiakirja Euroopan Digitaalistrategia (osatutkimus I), suomalaismediasta kerätty uutisaineisto Google Glass -älylaseista (osatutkimus II), ryhmäkeskusteluaineisto Facebookin käyttäjien ja ei-käyttäjien alustaa koskevista neuvotteluista (osatutkimus III) sekä haastatteluaineisto, jossa aktiiviset sosiaalisen median käyttäjät pohtivat verkottuneen mediateknologian paikkaa arjessaan suhteessa omasta mediateknologian käytöstään keräämäänsä seurantadataan (osatutkimus IV). Analyysimenetelminä olen hyödyntänyt tarinanarratologiaa ja diskurssinarratologiaa, mukailtua Hallin sisäänkoodaus/uloskoodaus-mallia sekä sovellusta filosofi-sosiologi Henri Lefebvren rytmianalyysista.
Monitieteinen, -menetelmäinen ja -aineistoinen lähestymistapani valottaa eri suunnilta ihmistoimijuutta koskevien kuvitelmien mutkikkuutta ja moniulotteisuutta luoden pohjaa niiden tarkemmalle tutkimiselle jatkossa. Tulokseni osoittavat, että hallinnon, teknologiayritysten ja median tapoja puhutella ihmisiä teknologisoituneen yhteiskunnan toimijoiksi yhdistää heidän kutsumisensa rooleihin, jotka kytkeytyvät ensisijaisesti kulutukseen ja talouskasvuun. Tällöin katoavat näkyvistä sekä kysymykset teknologisen kehityksen suunnasta ja sitä ohjaavista arvovalinnoista että kysymykset mediateknologian kytkösluonteesta ja infrastrukturaalisista ehdoista. Vastaava häivyttyminen toistuu ja saa vahvistusta haastatteluihin ja ryhmäkeskusteluihin osallistuneiden puheessa omasta suhteestaan mediateknologiaan, erityisesti älylaitteisiin ja sosiaaliseen mediaan.
Tiivistäen tutkimukseni valottaa, että alistuneisuuden, voimattomuuden ja tyytymisen sävyttämä toimijuuden malli jäsentää vahvasti aikamme ’koodin maisemia’ ja ihmisten suhdetta niihin, olkoonkin että prosessissa voi tunnistaa myös neuvotteluja ja ristiriitoja. Visiot nykytilannetta haastavista tai sitä radikaalisti muuttavista toiminnan mahdollisuuksista ja vaihtoehtoisista toimijuuden muodoista ovat silti varsin marginaalisia. Tältä pohjalta argumenttini on, että kuvitelmat mediateknologisesta maisemasta, jossa teknojätit myös tulevaisuudessa määrittelevät toiminnan ehdot, osallistuvat monella tapaa aktiivisesti vaikka eivät välttämättä ihmisten itsensä tiedostamasti teknologisoituneen yhteiskunnan valtarakenteiden ja -dynamiikan ylläpitämiseen. Tutkimukseni tähdentääkin tarvetta sekä etsiä keinoja tehdä näkyväksi vaihtoehtoja nykyisille toiminnan malleille että kehittää tapoja, joilla ihmisiä voitaisiin haastaa pohtimaan, millaisen teknologian kanssa he haluavat arjessaan elää.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4674]