Järjestön lausuntojen tuottamisprosessi ja tekstilajipiirteet
Louhivuori, Veera (2020)
Louhivuori, Veera
2020
Suomen kielen tutkinto-ohjelma, filosofian maisterin tutkinto - Degree Programme in Finnish Language, Master of Arts
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004063095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004063095
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen on Suomen Musiikintekijät ry -järjestön julkaisemien lausuntojen tuottamisprosessi ja millaisia tekstilajipiirteitä järjestön lausunnoilla on. Tavoitteena on tutkia haastattelun avulla lausuntotekstien tekijöitä, tavoitteita ja yleisöä sekä sitä, millaisin vaihein lausuntojen tuottamisprosessi etenee. Lausuntotekstien analyysissa tarkastellaan lausuntojen ulkoasua, rakennetta, jaksoja ja intertekstuaalisuutta. Lisäksi tarkastelussa on lausuntopyyntöjen vaikutus lausuntoteksteihin. Oletuksena on, että lausuntotekstien tuottaminen jakautuu erilaisiin vaiheisiin ja että lausuntoteksteistä voidaan hahmottaa tekstilajin kannalta valinnaisia ja pakollisia jaksoja.
Tutkimusaineisto koostuu noin tunnin mittaisesta tutkimushaastattelusta sekä kuudesta lausuntotekstistä, jotka on poimittu järjestön verkkosivuilta. Haastateltavana on järjestön toiminnanjohtaja. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostavat systeemis-funktionaalinen kieliteoria sekä tekstilajiin, diskurssintutkimukseen, rekisteriin ja kontekstiin liittyvät käsitteet ja näkökulmat.
Analyysien perusteella järjestön toiminnanjohtaja on päävastuussa lausunnoista. Lausunnon tuottamisprosessi jakautuu lausuntopyynnön saamiseen, sisällön suunnitteluun, kirjoittamiseen ja lausunnon eteenpäin lähettämiseen ja julkaisemiseen. Analyysissa selviää, että lausuntopyynnön rakenne vaikuttaa lausunnon rakenteeseen ja asioiden esittämisjärjestykseen. Lausunnoissa viitataan erityisesti lakeihin, määräyksiin, sopimuksiin, esityksiin ja selvityksiin sekä muihin lausuntoihin ja lausuntopyyntöihin. Monet näistä viittauksista liittyvät lausuntopyynnön tai kommentoitavan tekstin sisältöön. Tutkimusaineiston lausunnoista voidaan erottaa visuaalisten ja typografisten seikkojen avulla jaksot osoittaminen vastaanottajalle, lausuntopyynnön mainitseminen, lausunnon antajan esittely, kiitokset, yhteenveto, käsittelykappaleet ja päiväys ja allekirjoitus.
Analyysien perusteella lausuntojen leipätekstin sisäinen variaatio luo lausunnon tekstilajista melko vakiintumatonta kuvaa, mutta toisaalta jaksoista voidaan näinkin pienellä aineistolla esittää esimerkiksi skemaattisen kokonaisrakenteen kuvaus, jossa on melko kiinteä järjestys ja jossa lähes kaikki jaksot ovat pakollisia eli toistuvat kaikissa tai useimmissa aineiston lausunnoissa. Tämä viittaisi siihen, että lausunnoissa on osin vakiintuneitakin rakenteita. Lausuntotekstin tuottamisprosessi jakautuu oletuksen mukaisesti erilaisiin vaiheisiin, jotka voidaan eritellä. Tutkimuksen myötä tieto järjestöjen tekstityöstä ja tekstien tuottamisen prosesseista laajenee. Lisäksi päästään hieman lähemmäs lausunnon tekstilajin piirteiden selvittämistä ja kuvaamista.
Tutkimusaineisto koostuu noin tunnin mittaisesta tutkimushaastattelusta sekä kuudesta lausuntotekstistä, jotka on poimittu järjestön verkkosivuilta. Haastateltavana on järjestön toiminnanjohtaja. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostavat systeemis-funktionaalinen kieliteoria sekä tekstilajiin, diskurssintutkimukseen, rekisteriin ja kontekstiin liittyvät käsitteet ja näkökulmat.
Analyysien perusteella järjestön toiminnanjohtaja on päävastuussa lausunnoista. Lausunnon tuottamisprosessi jakautuu lausuntopyynnön saamiseen, sisällön suunnitteluun, kirjoittamiseen ja lausunnon eteenpäin lähettämiseen ja julkaisemiseen. Analyysissa selviää, että lausuntopyynnön rakenne vaikuttaa lausunnon rakenteeseen ja asioiden esittämisjärjestykseen. Lausunnoissa viitataan erityisesti lakeihin, määräyksiin, sopimuksiin, esityksiin ja selvityksiin sekä muihin lausuntoihin ja lausuntopyyntöihin. Monet näistä viittauksista liittyvät lausuntopyynnön tai kommentoitavan tekstin sisältöön. Tutkimusaineiston lausunnoista voidaan erottaa visuaalisten ja typografisten seikkojen avulla jaksot osoittaminen vastaanottajalle, lausuntopyynnön mainitseminen, lausunnon antajan esittely, kiitokset, yhteenveto, käsittelykappaleet ja päiväys ja allekirjoitus.
Analyysien perusteella lausuntojen leipätekstin sisäinen variaatio luo lausunnon tekstilajista melko vakiintumatonta kuvaa, mutta toisaalta jaksoista voidaan näinkin pienellä aineistolla esittää esimerkiksi skemaattisen kokonaisrakenteen kuvaus, jossa on melko kiinteä järjestys ja jossa lähes kaikki jaksot ovat pakollisia eli toistuvat kaikissa tai useimmissa aineiston lausunnoissa. Tämä viittaisi siihen, että lausunnoissa on osin vakiintuneitakin rakenteita. Lausuntotekstin tuottamisprosessi jakautuu oletuksen mukaisesti erilaisiin vaiheisiin, jotka voidaan eritellä. Tutkimuksen myötä tieto järjestöjen tekstityöstä ja tekstien tuottamisen prosesseista laajenee. Lisäksi päästään hieman lähemmäs lausunnon tekstilajin piirteiden selvittämistä ja kuvaamista.