Tunneilmasto : Työntekijöiden kokemuksia varhaiskasvatustyössä
Seppä, Taina (2020)
2020
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Work, Welfare and Well-being
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004033083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004033083
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee tunneilmaston merkitystä varhaiskasvatushenkilöstön kokemana; millaisissa tilanteissa tunteet ilmenevät työpäivän aikana ja kuinka tunteet vaikuttavat työyhteisössä yksilö- ja työyhteisötasolla. Haastatteluaineisto kuvaa tunneilmaston muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä tunneilmaston kehittämisen keinoja. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja ymmärrystä tunteiden kohtaamiseen työyhteisössä.
Tutkielman aineisto koostuu varhaiskasvatustyöntekijöiden kahden täsmäryhmähaastattelun sekä yhdeksän yksilöhaastattelun avulla. Haastattelumuotona oli puolistruktutoitu teemahaastattelu ja tutkimusmenetelmänä teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimusaineiston teemoittelu tapahtui tutkimuskysymysten ja Golemanin (1999) tunneälyn osa-alueiden mukaan, jotka jakautuvat henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Ryhmähaastattelujen ja yksilöhaastattelujen aineistot tukivat toisiaan. Aineistosta nousi esille keskeisimpinä käsitteinä tunteet, sosiaalisuus, johtaminen, työn hallinta ja kehittäminen.
Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatustyön tunneilmastoa kuvaavat merkitysrakenteet muodostuvat erilaisista tunteista työyhteisössä ja niiden näyttämisestä, hallinnasta sekä vaikutuksesta, työn sosiaalisuudesta, jaetusta johtajuudesta, työn hallinnasta sekä työhön vaikuttamisesta.
Tämän tutkimuksen perustella työntekijä ennakoi, tunnistaa ja säätelee sekä omia, että toisten tunteita työpäivän aikana. Työyhteisön ilmapiiriä rakentaa työn positiivinen sosiaalisuus, joka tukee ja kannattelee työntekijöitä myönteisen toiminnan kautta. Jos tilanteita ei puhuta avoimesti, niin syntyy kuormittavuutta. Johtaja, johon voi luottaa ja, joka on tukena, tuo yhteisymmärrystä työyhteisöön. Jaettu johtajuuden kautta jaetaan vastuuta, synnytetään työyhteisön luottamusta sekä luodaan edellytykset toimintatapojen kehittämiselle. Työn hallinta ja onnistumisen kokemukset, tuovat varmuutta työn tekemiseen.
Myös yhteiskunnallisten muutokset vaikuttavat ilmapiiriin muun muassa kiihtyneenä työn- ja elämäntahtina. Ruuhkatilanteet ja sijaisten puuttuminen aiheuttavat esimerkiksi kiirettä ja työn suunnittelemattomuutta. Palautumisen toimintoihin tulee kiinnittää enemmän huomiota ja kannustaa niihin, vaikka vain lyhyinä, työstä irrottautumisen hetkinä.
Tutkielman aineisto koostuu varhaiskasvatustyöntekijöiden kahden täsmäryhmähaastattelun sekä yhdeksän yksilöhaastattelun avulla. Haastattelumuotona oli puolistruktutoitu teemahaastattelu ja tutkimusmenetelmänä teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimusaineiston teemoittelu tapahtui tutkimuskysymysten ja Golemanin (1999) tunneälyn osa-alueiden mukaan, jotka jakautuvat henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Ryhmähaastattelujen ja yksilöhaastattelujen aineistot tukivat toisiaan. Aineistosta nousi esille keskeisimpinä käsitteinä tunteet, sosiaalisuus, johtaminen, työn hallinta ja kehittäminen.
Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatustyön tunneilmastoa kuvaavat merkitysrakenteet muodostuvat erilaisista tunteista työyhteisössä ja niiden näyttämisestä, hallinnasta sekä vaikutuksesta, työn sosiaalisuudesta, jaetusta johtajuudesta, työn hallinnasta sekä työhön vaikuttamisesta.
Tämän tutkimuksen perustella työntekijä ennakoi, tunnistaa ja säätelee sekä omia, että toisten tunteita työpäivän aikana. Työyhteisön ilmapiiriä rakentaa työn positiivinen sosiaalisuus, joka tukee ja kannattelee työntekijöitä myönteisen toiminnan kautta. Jos tilanteita ei puhuta avoimesti, niin syntyy kuormittavuutta. Johtaja, johon voi luottaa ja, joka on tukena, tuo yhteisymmärrystä työyhteisöön. Jaettu johtajuuden kautta jaetaan vastuuta, synnytetään työyhteisön luottamusta sekä luodaan edellytykset toimintatapojen kehittämiselle. Työn hallinta ja onnistumisen kokemukset, tuovat varmuutta työn tekemiseen.
Myös yhteiskunnallisten muutokset vaikuttavat ilmapiiriin muun muassa kiihtyneenä työn- ja elämäntahtina. Ruuhkatilanteet ja sijaisten puuttuminen aiheuttavat esimerkiksi kiirettä ja työn suunnittelemattomuutta. Palautumisen toimintoihin tulee kiinnittää enemmän huomiota ja kannustaa niihin, vaikka vain lyhyinä, työstä irrottautumisen hetkinä.