Jännitteet artistien romanttisissa vuorovaikutussuhteissa
Kakko, Katariina (2020)
Kakko, Katariina
2020
Puheviestinnän maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004023036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004023036
Tiivistelmä
Artistien sosiaalisissa elämissä on havaittavissa paradoksaalinen ilmiö. Julkisuuden ja musiikkialalla toimimisen myötä artistien interpersonaalisten kohtaamisten määrä yleensä kasvaa, kun samanaikaisesti autenttisten, läheisten vuorovaikutussuhteiden muodostaminen ja ylläpitäminen vaikeutuvat. Aikaisemmasta kirjallisuudesta on pääteltävissä, että muun muassa musiikkialan kulttuuri, julkisuus sekä julkisuusstatuksesta johtuva eriyttävä suhtautuminen julkisuuden henkilöihin voivat olla yhteydessä haasteisiin läheisissä suhteissa. Lisäksi minäkäsityksen hämärtyminen sekä omaa identiteettiä koskevan määräysvallan siirtyminen yleisölle voivat vaikeuttaa suhteiden muodostamista. Aiheen tutkiminen on perusteltua artistien hyvinvoinnin näkökulmasta, sillä läheiset vuorovaikutussuhteet ovat tärkeitä terveyden ja elämän merkityksellisyyden kannalta. Lisäksi artistien hyvinvointi on aiheena relevantti. Huoli artistien hyvinvointia uhkaavista tekijöistä on ollut viime vuosina esillä medioissa sekä musiikkialan ammattilaistapahtumissa.
Tutkielman tavoitteena on ymmärtää artistin roolin, eli artistiksi identifioitumisen sekä musiikkialalla ja julkisuudessa toimimisen, yhteyttä artistien romanttisiin vuorovaikutussuhteisiin, jotta suhteiden osapuolten olisi mahdollisesti helpompi käsitellä suhteissa esiintyviä jännitteitä. Tutkielmassa tarkastellaan romanttisia vuorovaikutussuhteita, sillä kumppani on tutkitusti artistin tärkein tuen lähde. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, mitä artistien suhteet kertovat suomalaisesta nyky-yhteiskunnasta. Vuorovaikutussuhteiden ymmärretään rakentuvan vuorovaikutuksessa, minkä vuoksi aihetta lähestytään vuorovaikutustieteiden näkökulmasta. Tutkimuskohteeksi on rajattu Suomen musiikkialalla toimivien artistien romanttiset suhteet. Aihetta tarkastellaan relationaalisen dialektiikan teorian avulla, jotta artistien romanttisissa suhteissa esiintyviä relationaalisia jännitteitä sekä dialektisia voimia voitaisiin tutkia. Jännitteitä ja dialektisia voimia analysoimalla voidaan tehdä tulkintoja suhteiden vuorovaikutuksesta. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena ja teoriasidonnaisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui yksitoista 21–40-vuotiasta kotimaisella musiikkialalla toimivaa tai toiminutta artistia. Aineistoa analysoitiin temaattisen analyysin mukaisesti.
Suhteen ja artistin roolin yhteensovittaminen sekä siihen liittyvien jännitteiden hallitseminen on artistien mukaan edellytys romanttiselle vuorovaikutussuhteelle. Tähän liittyy kuitenkin haasteita, sillä artistit kokevat, että suhde ja artistina toimiminen sulkevat toisensa usein pois. Romanttisen vuorovaikutussuhteen ylläpitäminen vaatii sitä, että suhteen osapuolet käsittelevät vuorovaikutuksessaan suhteen ja artistin roolin yhteensovittamiseen, julkisuuteen, sosiaaliseen valtaan, jakautuneeseen identiteettiin sekä epäluottamukseen liittyviä jännitteitä. Julkisuuteen ja jakautuneeseen identiteettiin kytkeytyvien jännitteiden hallitseminen koetaan erityisen vaikeaksi, sillä artistit kokevat olevansa tällöin ennemmin jännitteiden kohteita, kuin niiden hallitsijoita. Jännitteiden hallitseminen on yhteydessä myös artistien kokemuksiin sosiaalisen tuen toteutumisesta ja ymmärretyksi tulemisesta suhteissa. Tulosten avulla artistien kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan tukea vuorovaikutussuhteiden näkökulmasta. Ymmärrys artistien sosiaalisista elämistä tarjoaa lisäksi mahdollisuuden julkisuutta ja artisteja koskevien käsitysten uudelleenmäärittelemiselle. Tutkielma osoittaa tarpeen julkisuuden tutkimiselle läheisissä vuorovaikutussuhteissa.
Tutkielman tavoitteena on ymmärtää artistin roolin, eli artistiksi identifioitumisen sekä musiikkialalla ja julkisuudessa toimimisen, yhteyttä artistien romanttisiin vuorovaikutussuhteisiin, jotta suhteiden osapuolten olisi mahdollisesti helpompi käsitellä suhteissa esiintyviä jännitteitä. Tutkielmassa tarkastellaan romanttisia vuorovaikutussuhteita, sillä kumppani on tutkitusti artistin tärkein tuen lähde. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, mitä artistien suhteet kertovat suomalaisesta nyky-yhteiskunnasta. Vuorovaikutussuhteiden ymmärretään rakentuvan vuorovaikutuksessa, minkä vuoksi aihetta lähestytään vuorovaikutustieteiden näkökulmasta. Tutkimuskohteeksi on rajattu Suomen musiikkialalla toimivien artistien romanttiset suhteet. Aihetta tarkastellaan relationaalisen dialektiikan teorian avulla, jotta artistien romanttisissa suhteissa esiintyviä relationaalisia jännitteitä sekä dialektisia voimia voitaisiin tutkia. Jännitteitä ja dialektisia voimia analysoimalla voidaan tehdä tulkintoja suhteiden vuorovaikutuksesta. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena ja teoriasidonnaisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui yksitoista 21–40-vuotiasta kotimaisella musiikkialalla toimivaa tai toiminutta artistia. Aineistoa analysoitiin temaattisen analyysin mukaisesti.
Suhteen ja artistin roolin yhteensovittaminen sekä siihen liittyvien jännitteiden hallitseminen on artistien mukaan edellytys romanttiselle vuorovaikutussuhteelle. Tähän liittyy kuitenkin haasteita, sillä artistit kokevat, että suhde ja artistina toimiminen sulkevat toisensa usein pois. Romanttisen vuorovaikutussuhteen ylläpitäminen vaatii sitä, että suhteen osapuolet käsittelevät vuorovaikutuksessaan suhteen ja artistin roolin yhteensovittamiseen, julkisuuteen, sosiaaliseen valtaan, jakautuneeseen identiteettiin sekä epäluottamukseen liittyviä jännitteitä. Julkisuuteen ja jakautuneeseen identiteettiin kytkeytyvien jännitteiden hallitseminen koetaan erityisen vaikeaksi, sillä artistit kokevat olevansa tällöin ennemmin jännitteiden kohteita, kuin niiden hallitsijoita. Jännitteiden hallitseminen on yhteydessä myös artistien kokemuksiin sosiaalisen tuen toteutumisesta ja ymmärretyksi tulemisesta suhteissa. Tulosten avulla artistien kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan tukea vuorovaikutussuhteiden näkökulmasta. Ymmärrys artistien sosiaalisista elämistä tarjoaa lisäksi mahdollisuuden julkisuutta ja artisteja koskevien käsitysten uudelleenmäärittelemiselle. Tutkielma osoittaa tarpeen julkisuuden tutkimiselle läheisissä vuorovaikutussuhteissa.