Kuntouttavan työtoiminnan haasteet ja kehittäminen kunnissa

Abstract

Pro gradu-tutkielmassani tarkastelen kuntouttavassa työtoiminnassa esiintyviä haasteita ja sitä, millä tavoin kuntouttavan työtoiminnan palvelua on kunnissa pyritty kehittämään. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuollon palvelu, jonka järjestäminen kuuluu kunnan vastuulle. Kuntouttavan työtoiminnan laki tuli voimaan vuonna 2001. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa henkilön elämänhallintaa ja työllistymismahdollisuuksia.

Kuntouttava työtoiminta voidaan nähdä yhtenä aktivointipolitiikan menetelmänä ja aktivointivälineenä. Työttömien aktivointi on laajasti tunnettu ilmiö maailmalla ja erilaisia aktivointiohjelmia on useita. Yleisesti ottaen aktivointi viittaa käytäntöihin, jotka tavoittelevat niiden ihmisten integrointia yhteiskuntaan, jotka ovat työelämän ulkopuolella ja käyttävät tuloetuja. Aktivointi sisältää usein tiukempia etu- ja tukiehtoja, korkeampia työvelvoitteita ja henkilökohtaista ohjausta. Aktivointia toteutetaan usein sopimusten ja suunnitelmien laatimisen kautta ja siihen sisältyy ajatus yksilön vastuun ja vastuuntunnon lisäämisestä verrattuna valtion vastuuseen.

Aktivoinnin ja kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta on tutkittu paljon. Tutkimuksessa ja keskustelussa korostuu kriittinen näkökulma, jonka mukaan vaikuttavuus on hyvin rajallista, mikäli tavoitteena on työllistyminen.

Pro gradu -työni pohjana toimii alkuvuodesta 2018 kunnille osoitettu kysely koskien kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä. Tutkimus on toteutettu laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä analysoimalla avovastauksia. Tutkimuksen kautta saadaan tietoa siitä, missä asioissa kuntouttava työtoiminta kunnissa nähdään haasteelliseksi. Lisäksi saadaan tietoa siitä, millä tavoin palvelua pyritään kehittämään, ja millä tavoin toimintaa tulisi kehittää vastaamaan paremmin laissa säädettyä.

Kyselyvastausten mukaan kunnat näkevät haasteena etenkin työtoimintapaikkojen vähyyden, rajatut resurssit ja palvelulle asetetuttuihin vaatimuksiin liittyvät teemat. Toisaalta vastauksissa käsitellään myös henkilöstölle asetettujen korkeiden vaatimusten tematiikkaa ja kuntouttavan työtoiminnan jälkeistä aikaa, jatkopolkujen löytämistä asiakkaalle. Selkeästi korostui myös näkökulma asiakkaista yhä vaativampana ja haasteellisempana ryhmänä. Palvelun kehittämiskohteina kunnat mainitsevat työtoimintapaikkojen määrällisen ja laadullisen kehittämisen, yhteistyöhön, henkilöstöön ja resursointiin panostamisen sekä rakenteiden ja prosessien kehittämisen. Lisäksi painotetaan asiakaslähtöistä tavoitteenasettelua, jossa asiakkaan parempi pärjääminen tulevaisuudessa on keskiössä.

In this Master´s thesis I look at the challenges of rehabilitative work and the ways in which the service of rehabilitative work in municipalities has been developed. Rehabilitative work is in Finland a social welfare service and it is the responsibility of the municipality to organize the service. The Act on Rehabilitative Work entered into force in 2001. The purpose of rehabilitative work is to improve a person's life management and employment opportunities.

Rehabilitative work can be seen as a method and activation tool of activation policy. The activation of the unemployed is a well-known phenomenon worldwide and there are several activation programs. Activation refers to practices that seek to integrate unemployed people and people with income benefits. Activation can be achieved through stricter terms and conditions of support, higher work obligations, and a personal controller, and it is often accomplished through contracts and plans. In general activation involves the idea of increasing individual responsibility as opposed to state responsibility.

There are many studies on the effectiveness of activation and rehabilitative work. The research and debate highlight the critical aspect: effectiveness is very limited if the aim is employment.

The basis for my Master's thesis is a questionnaire addressed to municipalities of Western and Inland Finland in February 2018. The research has been carried out by qualitative content analysis by analyzing open answers. The survey provides information on where rehabilitation work in municipalities is perceived as challenging. In addition, information is provided on how the service is being developed and how the activities should be developed to better reflect the legal requirements.

According to the survey, municipalities see the number of workplaces of rehabilitative work, limited resources and service requirements as a particular challenge. On the other hand, the answers also deal with the high demands placed on the staff and the post-rehabilitation period. The perspective of customers as an increasingly demanding and challenging group was also clearly highlighted. As the focus of the service development, municipalities mention the quantitative and qualitative development of workplaces, the investment in cooperation, personnel and resourcing, and the development of structures and processes. In addition, emphasis is placed on a customer-oriented goal setting, where better future success for the customer is in central.