Informaatiolukutaidon opetus yläkoulussa: Yhteiskuntaopin opettaja ja pedagoginen informaatikko 9-luokkalaisten ajankohtaiskatsauksia ohjaamassa
Huotari, Eija (2020)
2020
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma, filosofian maisterin tutkinto - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media, Master of Science
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004013015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004013015
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin informaatiolukutaidon opetusta yläkoulussa. Työn tavoitteena oli hankkia tietoa informaatiolukutaidon opetuksen käytännöistä sekä osallistua informaatiolukutaidon opetuksen kehittämiseen. Tavoitteena oli myös selvittää, edistääkö pedagogisen informaatikon osallistuminen opetukseen oppilaiden oppimista.
Tutkimus oli tapaustutkimus. Tutkimuksen kohteena oli eteläsuomalaisen yläasteen 9. luokan ajankohtaisiin uutisaiheisiin liittyvä oppimisprojekti, joka perustui yläkoulun yhteiskuntaopin opetuksessa käytössä olleeseen oppimistehtävään. Tähän lisättiin interventiona yleisessä kirjastossa työskentelevän pedagogisen informaatikon pitämää opetusta. Aineistoa kerättiin keväällä 2016 15 yhdeksäsluokkalaiselta ja heitä opettaneilta yhteiskuntaopin opettajalta, äidinkielen opettajalta ja pedagogiselta informaatikolta. Opetustilanteita havainnoitiin, ja opettajat ja pedagoginen informaatikko haastateltiin projektin alussa ja lopussa. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimuksessani kävi ilmi, että oppilaiden oppimistulokset olivat parempia kuin aikaisempina vuosina ajankohtaiskatsauksia tehneiden oppilaiden. Projektiin osallistuneiden oppilaiden lopputyöt olivat tasoltaan parempia ja tasalaatuisempia. Uutisten esittelyssä oli aiempaa enemmän omasanaisuutta ja vähemmän leikkaa-liimaa -tekniikan käyttöä. Uutisten taustoitus oli onnistuneempaa, ja havainnollistamisessa käytetyt kuvat olivat vapaasti käytettävissä olevia kuvia. Töihin oli merkitty käytettyjä lähteitä enemmän kuin aikaisemmin. Oppimistulosten perusteella keskeisten uutisten valinnan ja uutisten havainnollistamisen opetukseen olisi kuitenkin ollut hyvä panostaa enemmän. Kaikkia op-pimistehtävän tavoitteita ei myöskään ollut sanallistettu kirjalliseen tehtävänantoon, joten esimerkiksi lähdekritiikkiä oppilaat eivät oppineet niin hyvin kuin olisi toivottu. Kävi myös ilmi, että yhteiskuntaopin opettaja ja pedagoginen informaatikko ymmärtävät lähdekritiikin eri tavoin.
Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että pedagogisen informaatikon osallistumisella opetukseen oli myönteinen vaikutus oppilaiden oppimistuloksiin. Tätä olisi hyvä tutkia lisää samoin kuin eri tieteenalojen osittain eriäviä käsityksiä lähdekritiikistä.
Tutkimus oli tapaustutkimus. Tutkimuksen kohteena oli eteläsuomalaisen yläasteen 9. luokan ajankohtaisiin uutisaiheisiin liittyvä oppimisprojekti, joka perustui yläkoulun yhteiskuntaopin opetuksessa käytössä olleeseen oppimistehtävään. Tähän lisättiin interventiona yleisessä kirjastossa työskentelevän pedagogisen informaatikon pitämää opetusta. Aineistoa kerättiin keväällä 2016 15 yhdeksäsluokkalaiselta ja heitä opettaneilta yhteiskuntaopin opettajalta, äidinkielen opettajalta ja pedagogiselta informaatikolta. Opetustilanteita havainnoitiin, ja opettajat ja pedagoginen informaatikko haastateltiin projektin alussa ja lopussa. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimuksessani kävi ilmi, että oppilaiden oppimistulokset olivat parempia kuin aikaisempina vuosina ajankohtaiskatsauksia tehneiden oppilaiden. Projektiin osallistuneiden oppilaiden lopputyöt olivat tasoltaan parempia ja tasalaatuisempia. Uutisten esittelyssä oli aiempaa enemmän omasanaisuutta ja vähemmän leikkaa-liimaa -tekniikan käyttöä. Uutisten taustoitus oli onnistuneempaa, ja havainnollistamisessa käytetyt kuvat olivat vapaasti käytettävissä olevia kuvia. Töihin oli merkitty käytettyjä lähteitä enemmän kuin aikaisemmin. Oppimistulosten perusteella keskeisten uutisten valinnan ja uutisten havainnollistamisen opetukseen olisi kuitenkin ollut hyvä panostaa enemmän. Kaikkia op-pimistehtävän tavoitteita ei myöskään ollut sanallistettu kirjalliseen tehtävänantoon, joten esimerkiksi lähdekritiikkiä oppilaat eivät oppineet niin hyvin kuin olisi toivottu. Kävi myös ilmi, että yhteiskuntaopin opettaja ja pedagoginen informaatikko ymmärtävät lähdekritiikin eri tavoin.
Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että pedagogisen informaatikon osallistumisella opetukseen oli myönteinen vaikutus oppilaiden oppimistuloksiin. Tätä olisi hyvä tutkia lisää samoin kuin eri tieteenalojen osittain eriäviä käsityksiä lähdekritiikistä.