Ruokahävikin vähentäminen kulutusyhteisössä
Haikonen, Marja (2020)
Haikonen, Marja
2020
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003313000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003313000
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja analysoida sitä, millä eri tavoin paikallisessa kulutusyhteisös-sä oppiminen ilmenee ruokahävikin vähentämisen kontekstissa sekä miten kulutusyhteisön jäsenet hahmottavat omaa rooliaan ruokahävikin vähentämisessä. Tässä tutkielmassa lähestymistapa on poikki-tieteellinen eli teoriaa yhdistellään useammalta eri alalta. Tutkielman pääasiallinen painopiste on kuiten-kin kulutustutkimuksessa. Teoriaosuudessa syvennytään kulutusyhteisöihin, kestävien käytänteiden omaksumiseen yhteisöissä sekä käytäntöyhteisöihin liittyvään oppimisen sosiaalista teoriaan.
Tutkimusorientaationa päädyttiin transformatiiviseen kulutustutkimukseen, jossa painotetaan pyrkimystä yhteiskunnallisten asioiden edistämiseen ja yhteistyötä käytännön toimijoiden kanssa. Tutkimukselliseksi lähestymistavaksi valikoitui osallistuva toimintatutkimus, johon yhteistyökumppaniksi saatiin Marttajärjestö. Tutkielman tarkastelu rajattiin paikallisiin Pirkanmaan seudun Marttayhdistyksiin, joiden voitiin katsoa edustavan sekä paikallista kulutus- että käytäntöyhteisöä. Aineistonkeruu suoritettiin kahdessa työpajassa, joissa valmistettiin hävikkiruokaa Marttojen kanssa. Myös työpajoja edeltäneissä suunnittelutyöpajassa ja oheispalavereissa kerättiin aineistoa. Aineistonkeruumenetelminä toimivat havainnointi ja lyhyet haastattelut EthOS-mobiilisovelluksen avulla, joka on aineiston keräämiseen soveltuva työväline.
Aineiston analyysi suoritettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysina, jossa aikaisempi teoria suuntaa aineistonkeruuta ja analyysia. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että oppimista ilmeni Marttayhteisössä käytäntöyhteisöjen oppimisen sosiaalisen teorian mukaisesti neljän osatekijän kautta, jotka olivat yhteisö, identiteetti, merkitys ja käytänne. Martat hahmottivat omaa rooliaan ruokahävikin vähentämisessä jakaen yhteisössä hyviä ja kestäviä arjen käytänteitä. Tiedostavaa kuluttamista pidettiin tärkeänä. Siihen sisällytettiiin aterioiden suunnittelu ja toisaalta joustovaran säilyttäminen suunnitelmien mukauttamisessa. Myös luovuus ja omiin aisteihin luottaminen ruuanlaitossa sekä esimerkin näyttäminen läheisille ja lapsille nähtiin hyvinä keinoina edistää ruokahävikin vähentämistä. Tutkielman ansiosta saatiin lisää ymmärrystä kulutusyhteisöjen heterogeenisesta joukosta, sillä tässä tutkielmassa myös kansalaisjärjestö nähtiin eräänlaisena kulutusyhteisönä.
Tutkimusorientaationa päädyttiin transformatiiviseen kulutustutkimukseen, jossa painotetaan pyrkimystä yhteiskunnallisten asioiden edistämiseen ja yhteistyötä käytännön toimijoiden kanssa. Tutkimukselliseksi lähestymistavaksi valikoitui osallistuva toimintatutkimus, johon yhteistyökumppaniksi saatiin Marttajärjestö. Tutkielman tarkastelu rajattiin paikallisiin Pirkanmaan seudun Marttayhdistyksiin, joiden voitiin katsoa edustavan sekä paikallista kulutus- että käytäntöyhteisöä. Aineistonkeruu suoritettiin kahdessa työpajassa, joissa valmistettiin hävikkiruokaa Marttojen kanssa. Myös työpajoja edeltäneissä suunnittelutyöpajassa ja oheispalavereissa kerättiin aineistoa. Aineistonkeruumenetelminä toimivat havainnointi ja lyhyet haastattelut EthOS-mobiilisovelluksen avulla, joka on aineiston keräämiseen soveltuva työväline.
Aineiston analyysi suoritettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysina, jossa aikaisempi teoria suuntaa aineistonkeruuta ja analyysia. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että oppimista ilmeni Marttayhteisössä käytäntöyhteisöjen oppimisen sosiaalisen teorian mukaisesti neljän osatekijän kautta, jotka olivat yhteisö, identiteetti, merkitys ja käytänne. Martat hahmottivat omaa rooliaan ruokahävikin vähentämisessä jakaen yhteisössä hyviä ja kestäviä arjen käytänteitä. Tiedostavaa kuluttamista pidettiin tärkeänä. Siihen sisällytettiiin aterioiden suunnittelu ja toisaalta joustovaran säilyttäminen suunnitelmien mukauttamisessa. Myös luovuus ja omiin aisteihin luottaminen ruuanlaitossa sekä esimerkin näyttäminen läheisille ja lapsille nähtiin hyvinä keinoina edistää ruokahävikin vähentämistä. Tutkielman ansiosta saatiin lisää ymmärrystä kulutusyhteisöjen heterogeenisesta joukosta, sillä tässä tutkielmassa myös kansalaisjärjestö nähtiin eräänlaisena kulutusyhteisönä.