Naisohjaaja - nainen johtajana teatterissa: sukupuolen merkitys johtajuuteen teatteriproduktiossa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tutkitaan naisohjaajan johtajuuden rakentumista teatteriproduktiossa sekä sukupuolen merkitystä naisohjaajan johtajuuteen. Tutkimuksen aihe on relevantti, sillä naisohjaajia koskeva tieteellinen tutkimus on harvinaista eivätkä tasa-arvokysymykset ole olleet teatterialan huomion keskipisteenä. Tutkimuksen avulla pyritään nostamaan esiin naisten marginaaliasemaa, johtotehtävien mieskuvaa sekä teatterien sukupuolittuneita käytäntöjä. Tutkimus lisää ymmärrystä teatteriproduktion johtamisesta tarkastelemalla ohjaajan johtajuutta ja samalla tutkimus lisää akateemista kiinnostusta ohjaajan johtamistyötä kohtaan.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu neljän eri johtamisteorian – transformationaalisen, karismaattisen, esteettisen ja luovien ihmisten johtamisteorian – ympärille. Jokainen edellä mainituista johtamisteorioista on akateemisessa tutkimuksessa liitetty luovien ihmisten johtamiseen. Näiden johtamisteorioiden rinnalla käsitellään sukupuoleen liittyvää teoriaa sekä sukupuolen ja johtamisen yhteyttä, minkä lisäksi esitellään teatteriproduktioon ja teatteriohjaajiin liittyvää aiempaa tutkimusta.

Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty kymmenen puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla, joissa informantteina ovat toimineet sekä nais- ja miesohjaajat että näyttelijät. Tutkimuksen empiirinen aineisto on muodostettu näin saadun aineiston pohjalta. Haastatteluaineisto on analysoitu diskurssianalyyttisen viitekehyksen avulla, tulkinnallista diskurssianalyysia painottaen. Diskurssianalyysin tuloksena aineistosta nousi esiin kolme päädiskurssia: johtajuutta rakentavat, sukupuolta rakentavat sekä teatterityötä rakentavat diskurssit. Nämä edellä mainitut diskurssit jakautuvat edelleen aladiskursseihin, joiden avulla muodostuu kuva naisohjaajan johtajuuden rakentumisesta sekä sukupuolen merkityksestä naisohjaajan johtajuudessa.

Tutkimus osoittaa, että naisohjaajan johtajuuteen vaikuttavat ohjaajan johtajuuden rakentumiseen vaikuttavien osatekijöiden lisäksi myös erityiset haasteet, joita naisohjaajat kohtaavat sukupuolensa takia. Nämä sukupuolittuneet haasteet liittyvät ikään, stereotyyppisiin johtajan ja naisen kuviin sekä siihen, kuinka teatterimaailmassa suhtaudutaan sukupuoleen.

Tutkimuksen perusteella teatterimaailmassa elää diskurssi, jonka mukaan sukupuolella ei ole merkitystä, vaikka todellisuudessa sukupuoli on merkityksellinen teatterin jokaisessa ammattiryhmässä. Teatterissa elää lume sukupuolineutraaliudesta, joka hankaloittaa vanhojen ja haitallisten rakenteiden havaitsemista ja muuttamista. Tutkimuksen aineiston perusteella persoona nostettiin esille sukupuolta merkittävämpänä tekijänä ohjaajan johtajuudessa, mutta diskurssianalyysin myötä havaittiin erilaista suhtautumista sukupuoliin, sukupuolittuneita käytäntöjä sekä eriarvoistavaa toimintaa pohjautuen sukupuoleen.

Tämän tutkimuksen perusteella sukupuoli on edelleen merkityksellinen teatterimaailmassa. Vaikka teatterimaailman rakenteissa on tapahtunut muutosta, sukupuoli näyttäytyy edelleen merkittävänä tekijänä sekä naisohjaajan johtajuudessa että koko teatterimaailmassa. Sukupuolittuneiden käytäntöjen sekä stereotyyppisten suhtautumismallien huomaaminen osana organisaatioiden toimintaa on tarpeellista nykypäivän liike-elämässä ja voi tarjota hyötyä myös muille organisaatioille kuin taideorganisaatioille. Vaikka tämä tutkimus on toteutettu teatterikontekstissa, tutkimuksen tuloksella on mahdollisuus tarjota lisäarvoa myös muiden luovien organisaatioiden johtamiseen.