Utilizing Nordic Forest Plant and Fungi Extracts: Bioactivity assessment with bacterial whole-cell biosensors
Tienaho, Jenni (2020)
Tienaho, Jenni
Tampere University
2020
Tekniikan ja luonnontieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2020-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1535-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1535-1
Tiivistelmä
Luonnonmateriaalien sisältämien biologisesti aktiivisten komponenttien seulontaan tarvitaan uusia tehokkaita menetelmiä. Tässä tutkimuksessa metsästä saatavien uutteiden bioaktiivisuuden määrittämiseen käytettiin kokosolubiosensoreita. Tätä vaihtoehtoista seulontamenetelmää on tutkittu tarkoituksessa vain vähän, mutta herkkyytensä vuoksi se on varteenotettava. Tutkimuksessa aktiivisuushavaintoja täydentämään käytettiin myös perinteisempiä menetelmiä kuten antioksidanttikuoppalevytestejä. Lisäksi aineenvaihduntatuotteet määritettiin bioaktiivisiksi havaituista endofyyttisieniuutteista nestekromatografia-massaspektrometriaa (LC-MS) käyttäen.
Tutkimuksen osana kehitettiin kaksi biosensorimenetelmää Escherichia coli kokosolubiosensoreille. Ensimmäinen sovellus parantaa aiemmin kuvattua antioksidanttisuuden mittaamisen menetelmää sen seulonnan tehopotentiaalia lisäämällä. Toinen esittelee menetelmän UV-säteilysuojan mittaamiseksi määrittäen sekä biologista että absorbanssipohjaista suojauskykyä. Menetelmällä voidaan saada samalla tietoa myös näytteen genotoksisuudesta. Kehitettyjen menetelmien toimivuus vahvistettiin malliyhdisteitä käyttäen, ja ne todettiin toimiviksi myös luonnonaineuutteilla joillakin rajoituksilla. Bakteeribiosensoreita voidaan käyttää etenkin konsentraatioltaan pienien näytteiden ja fraktioiden aktiivisuus- tai inaktiivisuusseulonnoissa, jolloin minimoidaan rajoitukset, kuten näytematriisin signaalin peittovaikutus ja induktioviive.
Endofyyttisienet elävät kasvien sisällä aiheuttamatta oireilua isäntäkasvissa, ja ne voivat lisätä esimerkiksi isäntien kasvua ja stressinsietokykyä. Endofyyttisienet sisältävät suuren määrän toistaiseksi hyödyntämättömiä bioaktiivisia yhdisteitä, joita voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Tutkimuksessa männyn taimien juurista eristettiin Acephala applanata, Philocephala fortinii ja Humicolopsis cephalosporioides/ Coniochaeta mutabilis -endofyyttisienilajit, ja niistä löydettiin suuri määrä yhdisteitä LC-MS: lla (yht. 318 kpl). Yhdisteistä tunnistettiin eri varmuusasteilla 220 kpl. Sienilajien uutteiden ja fraktioiden antioksidantti- ja antibakteerisuuspotentiaali seulottiin käyttäen E. coli -biosensorimenetelmiä sekä täydentäviä menetelmiä ja havaittiin useita aktiivisuuksia.
Johtopäätöksenä endofyyttisienet sisältävät valtavan määrän mahdollisesti toiminnallisia aineenvaihduntatuotteita, ja kokosolubiosensorimenetelmät soveltuvat erilaisten luontopohjaisten näytteiden tutkimiseen antaen samanaikaisesti tietoa sekä näytteen bioaktiivisuudesta että biosaatavuudesta, mikäli myös niiden heikkoudet huomioidaan mittausasettelussa.
Tutkimuksen osana kehitettiin kaksi biosensorimenetelmää Escherichia coli kokosolubiosensoreille. Ensimmäinen sovellus parantaa aiemmin kuvattua antioksidanttisuuden mittaamisen menetelmää sen seulonnan tehopotentiaalia lisäämällä. Toinen esittelee menetelmän UV-säteilysuojan mittaamiseksi määrittäen sekä biologista että absorbanssipohjaista suojauskykyä. Menetelmällä voidaan saada samalla tietoa myös näytteen genotoksisuudesta. Kehitettyjen menetelmien toimivuus vahvistettiin malliyhdisteitä käyttäen, ja ne todettiin toimiviksi myös luonnonaineuutteilla joillakin rajoituksilla. Bakteeribiosensoreita voidaan käyttää etenkin konsentraatioltaan pienien näytteiden ja fraktioiden aktiivisuus- tai inaktiivisuusseulonnoissa, jolloin minimoidaan rajoitukset, kuten näytematriisin signaalin peittovaikutus ja induktioviive.
Endofyyttisienet elävät kasvien sisällä aiheuttamatta oireilua isäntäkasvissa, ja ne voivat lisätä esimerkiksi isäntien kasvua ja stressinsietokykyä. Endofyyttisienet sisältävät suuren määrän toistaiseksi hyödyntämättömiä bioaktiivisia yhdisteitä, joita voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Tutkimuksessa männyn taimien juurista eristettiin Acephala applanata, Philocephala fortinii ja Humicolopsis cephalosporioides/ Coniochaeta mutabilis -endofyyttisienilajit, ja niistä löydettiin suuri määrä yhdisteitä LC-MS: lla (yht. 318 kpl). Yhdisteistä tunnistettiin eri varmuusasteilla 220 kpl. Sienilajien uutteiden ja fraktioiden antioksidantti- ja antibakteerisuuspotentiaali seulottiin käyttäen E. coli -biosensorimenetelmiä sekä täydentäviä menetelmiä ja havaittiin useita aktiivisuuksia.
Johtopäätöksenä endofyyttisienet sisältävät valtavan määrän mahdollisesti toiminnallisia aineenvaihduntatuotteita, ja kokosolubiosensorimenetelmät soveltuvat erilaisten luontopohjaisten näytteiden tutkimiseen antaen samanaikaisesti tietoa sekä näytteen bioaktiivisuudesta että biosaatavuudesta, mikäli myös niiden heikkoudet huomioidaan mittausasettelussa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4862]