Vastuullinen sijoittaminen ja ESG-tekijöiden merkitys sijoitusrahastojen toiminnassa
Hemmilä, Minna (2020)
Hemmilä, Minna
2020
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003312986
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003312986
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia näkemyksiä sijoitusrahastoilla on sijoituskohteiden ESG-tekijöistä ja mikä niiden merkitys on sijoitusrahaston toiminnassa. Vastuullisuusinformaatiota eli ESG (environmental, social, governance) -tekijöitä hyödyntävien instituutiosijoittajien määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. Kun vastuullinen sijoittaminen on yleistynyt, ESG-tekijöiden huomioon ottaminen on muovautunut ideologisesta näkökulmasta siihen, että ESG-tekijöistä tulee olla selkeä taloudellinen hyöty instituutiosijoittajalle. Aikaisempi kirjallisuus onkin keskittynyt selvittämään, kuinka taloudellisesti kannattavaa vastuullinen sijoittaminen on. Todellisuudessa vastuulliseen sijoittamiseen liittyy kompleksisempia instituutiosijoittajien ESG-tekijöille antamiin merkityksiin liittyviä kysymyksiä, joihin ei olla riittävissä määrin paneuduttu. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä vastuullisesta sijoittamisesta sekä tuoda vastuullista sijoittamista koskevaan keskusteluun myös yhteiskuntatieteellisiä, kuten finanssoitumista käsitteleviä, näkökulmia. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, millainen merkitys sijoitusrahastoilla on yritysvastuun edistämisessä ja miltä vastuullisen sijoittamisen tulevaisuus näyttää.
Tutkielmassa hyödynnetään kirjallisuutta eri tieteenaloilta. Orientaatio on konstruktionistinen, jolloin rahastot eivät vain kuvaa rahaston toimintaa, vaan aktiivisesti muodostavat version vastuullisen sijoittamisen tilasta ja merkityksestä rahaston toiminnassa. Analyysin apuna käytetään institutionaalisen logiikan käsitettä, jonka avulla identifioidaan taloudelliseen voittoon tähtäävän sekä ESG-tekijöitä huomioon ottavan logiikan vuoropuhelua ja yhteenkietoutumista rahastoissa. Metodologisesti tutkielma perustuu laadulliseen sisällönanalyysiin sekä sisällön erittelyyn, mitä tehdään teoriasidonnaisesti. Aineistona on suomalaisen institutionaalisen sijoittajan sijoituksia hallinoivilleen varainhoitajille lähettämä ESG-kysely ja analyysissa on mukana 36 Euroopassa sijaitsevaa osake-, korko-, kiinteistö- ja pääomarahastoa. Rahastot ovat pääasiassa perinteisiä sijoitusrahastoja, mutta joukossa on myös kolme teemarahastoa. ESG-kyselyssä on sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä, jotka liittyvät rahastojen vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja konkreettisiin käytäntöihin.
Tutkimustulokset osoittavat, että kaikki sijoitusrahastot ottavat ESG-tekijöitä jollain tasolla huomioon sijoitustoiminnassaan. Sijoitusrahastot jäsentävät vastuullista sijoittamista taloudellisen tuoton näkökulmasta, sillä ESG-tekijöiden avulla pyritään pääasiassa tunnistamaan sijoituskohteen arvoon vaikuttavia riskejä ja mahdollisuuksia. Olemassaoloaan ja toimintaansa legitimoidakseen sijoitusrahastot lisäksi ottavat huomioon ympäröivän yhteiskunnan vaateita vastuullisuuden osalta: rahastot osallistuvat voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden vastuullisuusaloitteisiin ja vaikuttavat aktiivisina omistajina sijoituskohteiden vastuullisuustekijöihin. Monet rahastoista ilmentävät siten eri institutionaalisia logiikoita yhdistävän hybridin organisaation piirteitä. Tutkielma osoittaa, että vastuullinen sijoittaminen ilmentää samanlaista moniäänisyyttä käytännössä kuin sijoitustapaa koskevissa lukuisissa eri määritelmissä. Monimuotoisuuteen vaikuttaa muun muassa omaisuusluokkien väliset erot sekä käsitykset ESG-tekijöiden tärkeydestä sijoitustoiminnassa. Moninaisen kerronnan esiin tuominen on tärkeää vastuullisen sijoittamisen ymmärtämiseksi, sillä sijoitustapa yleistyy globaalisti nopeaa vauhtia. Tutkielmassa ehdotetaan, että arvioitaessa institutionaalisten sijoittajien vastuullista sijoittamista ja siitä keskusteltaessa, olisi aiheellista kiinnittää huomiota siihen, millaisia konkreettisia muutoksia ESG-tekijöitä hyödyntämällä on saatu ja mahdollisesti saadaan aikaan. Muussa tapauksessa todellinen yhteiskuntavastuullinen toiminta voi saada yhä vähemmän painoarvoa, kun sijoittamista konstruoidaan ainoastaan omistaja-arvon kasvattamisen näkökulmasta.
Tutkielmassa hyödynnetään kirjallisuutta eri tieteenaloilta. Orientaatio on konstruktionistinen, jolloin rahastot eivät vain kuvaa rahaston toimintaa, vaan aktiivisesti muodostavat version vastuullisen sijoittamisen tilasta ja merkityksestä rahaston toiminnassa. Analyysin apuna käytetään institutionaalisen logiikan käsitettä, jonka avulla identifioidaan taloudelliseen voittoon tähtäävän sekä ESG-tekijöitä huomioon ottavan logiikan vuoropuhelua ja yhteenkietoutumista rahastoissa. Metodologisesti tutkielma perustuu laadulliseen sisällönanalyysiin sekä sisällön erittelyyn, mitä tehdään teoriasidonnaisesti. Aineistona on suomalaisen institutionaalisen sijoittajan sijoituksia hallinoivilleen varainhoitajille lähettämä ESG-kysely ja analyysissa on mukana 36 Euroopassa sijaitsevaa osake-, korko-, kiinteistö- ja pääomarahastoa. Rahastot ovat pääasiassa perinteisiä sijoitusrahastoja, mutta joukossa on myös kolme teemarahastoa. ESG-kyselyssä on sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä, jotka liittyvät rahastojen vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja konkreettisiin käytäntöihin.
Tutkimustulokset osoittavat, että kaikki sijoitusrahastot ottavat ESG-tekijöitä jollain tasolla huomioon sijoitustoiminnassaan. Sijoitusrahastot jäsentävät vastuullista sijoittamista taloudellisen tuoton näkökulmasta, sillä ESG-tekijöiden avulla pyritään pääasiassa tunnistamaan sijoituskohteen arvoon vaikuttavia riskejä ja mahdollisuuksia. Olemassaoloaan ja toimintaansa legitimoidakseen sijoitusrahastot lisäksi ottavat huomioon ympäröivän yhteiskunnan vaateita vastuullisuuden osalta: rahastot osallistuvat voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden vastuullisuusaloitteisiin ja vaikuttavat aktiivisina omistajina sijoituskohteiden vastuullisuustekijöihin. Monet rahastoista ilmentävät siten eri institutionaalisia logiikoita yhdistävän hybridin organisaation piirteitä. Tutkielma osoittaa, että vastuullinen sijoittaminen ilmentää samanlaista moniäänisyyttä käytännössä kuin sijoitustapaa koskevissa lukuisissa eri määritelmissä. Monimuotoisuuteen vaikuttaa muun muassa omaisuusluokkien väliset erot sekä käsitykset ESG-tekijöiden tärkeydestä sijoitustoiminnassa. Moninaisen kerronnan esiin tuominen on tärkeää vastuullisen sijoittamisen ymmärtämiseksi, sillä sijoitustapa yleistyy globaalisti nopeaa vauhtia. Tutkielmassa ehdotetaan, että arvioitaessa institutionaalisten sijoittajien vastuullista sijoittamista ja siitä keskusteltaessa, olisi aiheellista kiinnittää huomiota siihen, millaisia konkreettisia muutoksia ESG-tekijöitä hyödyntämällä on saatu ja mahdollisesti saadaan aikaan. Muussa tapauksessa todellinen yhteiskuntavastuullinen toiminta voi saada yhä vähemmän painoarvoa, kun sijoittamista konstruoidaan ainoastaan omistaja-arvon kasvattamisen näkökulmasta.