Kotihoidon ja sairaalan yhteistyö ikäihmisten hoidossa
Hätönen, Heidi (2020)
Hätönen, Heidi
2020
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003312983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003312983
Tiivistelmä
Suomen väestö ikääntyy ja yhä useammin terveydenhuollon asiakas on ikäihminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tavoitellaan eri toimijoiden välistä sujuvaa tiedonkulkua sekä organisaatiorajat ylittävää vanhustyötä. Erityisesti ikäihmiset tarvitsevat organisaatioiden välistä yhteistyötä siirtyessään hoitoyksiköstä toiseen. Kotihoidon ja sairaalan välisen yhteistyön avulla voidaan turvata ikäihmisen siirtymistä kodin ja sairaalan välillä, minkä vuoksi aiheen tutkiminen on tärkeää.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa sairaalan ja kotihoidon yhteistyöstä kotihoidon henkilöstön näkökulmasta ikäihmisen siirtyessä kodin ja sairaalan välillä. Tavoitteena on, että tuotetun tiedon avulla kehitetään sairaalan ja kotihoidon yhteistyötä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Pirkanmaan kuntien kotihoidon hoitohenkilöstö. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kasvokkain tapahtuvaa yksilöhaastattelua ja sähköpostihaastattelua niin, että tutkimukseen osallistujat saivat valita kumpaan menetelmään osallistuvat. Kummassakin haastattelumenetelmässä käytetyt kysymykset olivat samat. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimukseen osallistui hoitajia (n=16) seitsemän eri kunnan kotihoidosta. Osallistujista neljä haastateltiin kasvotusten ja kaksitoista sähköpostihaastattelulla. Tulosten mukaan kotihoidon ja sairaalan yhteistyö ikäihmisen siirtyessä kodin ja sairaalan välillä muodostui hoidon jatkuvuuden turvaamisesta ja yhteisöllisen toiminnan esteistä. Hoidon jatkuvuuden turvaaminen ilmeni molemmin suuntaisena viestintänä hoidon onnistumiseksi sekä yhteisen tiedon jakamisena. Yhteisöllisen toiminnan esteinä olivat puutteellinen tiedottaminen kotihoidolle asiakkaan siirroista, asiakkaan hoitotietojen siirtymisen ongelmat ja riittämätön yhteistyötahojen toiminnan huomioiminen. Kotihoidon ja sairaalan välisen yhteistyön kehittämiseksi nimettiin yhteisöllisyyden lisääminen, hoidon jatkuvuuteen panostaminen ja tiedonsiirron edistäminen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa sairaalan ja kotihoidon yhteistyöstä kotihoidon henkilöstön näkökulmasta ikäihmisen siirtyessä kodin ja sairaalan välillä. Tavoitteena on, että tuotetun tiedon avulla kehitetään sairaalan ja kotihoidon yhteistyötä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Pirkanmaan kuntien kotihoidon hoitohenkilöstö. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kasvokkain tapahtuvaa yksilöhaastattelua ja sähköpostihaastattelua niin, että tutkimukseen osallistujat saivat valita kumpaan menetelmään osallistuvat. Kummassakin haastattelumenetelmässä käytetyt kysymykset olivat samat. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimukseen osallistui hoitajia (n=16) seitsemän eri kunnan kotihoidosta. Osallistujista neljä haastateltiin kasvotusten ja kaksitoista sähköpostihaastattelulla. Tulosten mukaan kotihoidon ja sairaalan yhteistyö ikäihmisen siirtyessä kodin ja sairaalan välillä muodostui hoidon jatkuvuuden turvaamisesta ja yhteisöllisen toiminnan esteistä. Hoidon jatkuvuuden turvaaminen ilmeni molemmin suuntaisena viestintänä hoidon onnistumiseksi sekä yhteisen tiedon jakamisena. Yhteisöllisen toiminnan esteinä olivat puutteellinen tiedottaminen kotihoidolle asiakkaan siirroista, asiakkaan hoitotietojen siirtymisen ongelmat ja riittämätön yhteistyötahojen toiminnan huomioiminen. Kotihoidon ja sairaalan välisen yhteistyön kehittämiseksi nimettiin yhteisöllisyyden lisääminen, hoidon jatkuvuuteen panostaminen ja tiedonsiirron edistäminen.