"Nuorena sä et tuu pärjäämään hyvin mutta hienoo että oot lähteny ehdolle": Nuorten ehdokkaiden kokemuksia poliittisesta rekrytoitumisesta eduskuntavaaleissa

Abstract

Tässä tutkielmassa perehdytään nuorten poliittisen rekrytoitumiseen eduskuntavaaleissa. Tutkimusten mukaan nuoret kokevat vaaleissa ehdolle asettumisen tehokkaaksi vaikutuskeinoksi. Kuitenkin alle 30-vuotiaat ovat väestöosuuteensa nähden aliedustettuina niin eduskuntavaalien ehdokasasettelussa kuin valittuina kansanedustajina. Tässä tutkielmassa syitä tälle aliedustukselle etsitään rekrytointiprosessista. Tutkielman tarkoituksena on analysoida, miten nuorten poliittinen rekrytoituminen eduskuntavaaleissa tapahtuu sekä millaisia esteitä ja haasteita nuoret rekrytointiprosessin aikana kokevat.

Tutkimuksen teoriapohjan muodostaa poliittisen rekrytoitumisen teoria. Poliittisella rekrytoitumisella tarkoitetaan prosessia, jossa yksittäisestä kansalaisesta tulee ensin vaalien ehdokas ja lopulta valittu edustaja. Rekrytointiprosessi muodostuu erilaisista kynnyksistä, suodattimista ja seuloista, jotka ohjaavat rekrytointia. Tutkielman teoriaosiossa tarkasteltiin sekä poliittisen rekrytoitumisen teoriaa yleisesti että poliittisen rekrytoinnin viitekehystä Suomessa eduskuntavaalien kontekstissa.

Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdolla ollutta 18–29-vuotiasta. Teemahaastatteluissa ehdokkailta kysyttiin heidän kokemuksiaan ehdokkuudesta ja ehdokkaaksi rekrytoitumisesta, ulkopuolisten suhtautumisesta ehdokkuuteen ja nuoriin ehdokkaisiin sekä vaalikampanjoinnista ja edustajaksi rekrytoitumisesta. Tutkimusaineistoa analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen.

Tutkimusaineiston perusteella havaittiin, että poliittiseen rekrytoitumiseen eduskuntavaaleissa liittyy erilaisia erityisesti nuoriin kohdistuvia haasteita. Keskeisiä haasteita ovat esimerkiksi taloudellisen pääoman puute, ulkopuolisen rahoituksen keräämisen haastavuus ja epävarmuus, näkyvyyden puute, rekrytoitumisen kannalta tärkeiden verkostojen ja tietotaidon puute, nuorena politiikkaan osallistuvien kokema väheksyntä ja häirintä sekä oman kohderyhmän kannatuspotentiaalin rajallisuus.

Lisäksi kirjallisuuden ja aineiston perusteella havaittiin, että Suomen poliittisesta järjestelmästä johtuen puolueilla on keskeinen rooli ehdokasrekrytoinnissa eduskuntavaalien kontekstissa. Tutkimustulosten perusteella puolueilla olisi petraamisen paikka siinä, miten nuoriin ja nuoriin ehdokkaisiin suhtaudutaan. On selvää, että mikäli puolueet eivät kykene houkuttelemaan itselleen uusia ehdokkaita vaaleissa, on niiden olemassaolo tulevaisuudessa vaakalaudalla. Keskeistä olisi pohtia sitä, kuka tai ketkä ehdokasrekrytoinnista puolueessa vastaavat ja ketkä ylipäätään ovat edustettuina puolueen eri tasoilla.