Mitä voi tehdä, kun kiukuttaa?: Työkaluja vihan tunteen säätelyyn lasten tunnetaitokirjoista

Abstract

Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkin, miten lapsille suunnatut tunnetaitokirjat ja kuvakirjat esittävät sekä käsittelevät kiukun tunnetta ja mitä keinoja kirjat tarjoavat kiukun tunteen säätelyyn. Lapsen tasapainoisen kehityksen kannalta tunnetaitojen tukeminen ja harjoittelu on tärkeää sekä kotona että varhaiskasvatuksessa. Viha on voimakas tunne, jonka säätelyyn lapsi tarvitsee usein aikuisen tukea. Aikuisen tulee tarjota lapselle keinoja käsitellä kiukkua sallituin keinoin. Tutkimuksen tavoitteena on löytää keinoja tukea lasten tunnetaitoja varsinkin voimakkaiden tunteiden kohdalla sekä vahvistaa lukijan kuvaa siitä, miten tärkeää on tukea lapsen tunnetaitoja. Tutkimuksessa tarkastelin kymmentä kiukun tunnetta käsittelevää lasten kuvakirjaa ja tunnetaitokirjaa. Tutkimusmenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla etsin kirjoista tutkimuskysymysten mukaisia sisältöjä.

Tutkimustuloksissa nousee esiin, että tutkimissani lastenkirjoissa esiintyy erilaisia kiukun ilmentymiä ja syitä. Kiukku näkyy kirjojen hahmoilla eleissä, ilmeissä ja puheessa sekä myös voimakkaana tunneryöppynä, joka näkyy hahmon raivoamisena. Hahmojen kiukun syyt liittyvät vihan alla vaikuttaviin tunteisiin, elämäntilanteeseen tai ärsytykseen hetkessä. Kiukun tunteen säätelyssä korostuu aikuisen rooli ja tuki voimakkaan tunteen kohdalla. Kirjoista nousee esiin, että aikuinen voi auttaa lasta eri keinoin kiukun tunteen tunnistamisessa, sanoittamisessa ja purkamisessa sallituin keinoin. Oleellista on aikuisen empaattinen suhtautuminen ja rauhallisuus kiukun hetkellä. Konkreettisina keinoina voi käyttää muun muassa erilaisia tunnemittareita, piirtämistä ja kiukun ulkoistamista johonkin hahmoon. Tuloksista nousee esiin myös se, että lapsi voi itse harjoitella tunteen säätelyä ja itsensä rauhoittamista, useimmiten kuitenkin aikuisen tukemana.

Tutkimani aineisto tarjoaa pitkälti samoja keinoja tunnetaitojen harjoitteluun, kuin mitä nykypäivän tutkimukset korostavat. Pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta kirjoissa esitellään tarinan ja kuvien avulla nykytutkimuksen mukaisia keinoja lapsen kiukun tunnistamiseen ja säätelyyn. On kuitenkin hyvä muistaa, että tämä tutkimus on pieni otos lastenkirjoista sekä tutkijan subjektiivinen tulkinta tutkimusaineistosta. Tunnetaitojen merkitystä ei voi kuitenkaan liiaksi korostaa, koska tunnetaitojen harjoittelu luo tärkeän pohjan lapsen tasapainoiselle kasvulle ja elinikäisten tunne -ja vuorovaikutustaitojen kehittymiselle. Tunnetaitojen harjoittelusta tulisikin tulla varhaiskasvatuksessa nykyistä systemaattisempaa, ja varhaiskasvatuksen aikuisia tulisi kouluttaa tunnetaitojen opettamiseen nykyistä enemmän.