Virkamies työntekijälähettiläänä: Oikeusrekisterikeskuksen työntekijöiden rooli sosiaalisen median toimijoina
Salonen, Essi (2020)
2020
Puheviestinnän maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003302976
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003302976
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa keskitytään Oikeusrekisterikeskuksen virkamiesten työntekijälähettilyyttä ja sosiaalista mediaa koskevien asenteiden selvittämiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää konkreettisia kehitysideoita kohdeorganisaatiolle sosiaalisessa mediassa toimimiseen ja työntekijälähettilyyden lanseeraamiseen organisaatiossa. Samalla tutkimus pyrkii laajentamaa tällä hetkellä melko kapeaa akateemista tutkimuskenttää liittyen työntekijälähettilyyteen ja sosiaaliseen mediaan virastokontekstissa.
Tässä tutkielmassa työntekijälähettilyys on määritelty Fullerttonin (2011) mukaan viittaamaan työntekijöihin, jotka suosittelevat organisaationsa tuotteita tai palveluita omille sidosryhmilleen. Tässä tutkielmassa työntekijälähettilyyttä tutkitaan nimenomaan sosiaalisen median kontekstissa, ja vielä tarkemmin Twitterin ja LinkedInin yhteydessä. Tutkielman tarkoituksena on vastata kysymykseen: Millaisena Oikeusrekisterikeskuksen työntekijät näkevät roolinsa työntekijälähettiläinä? Tätä tutkimustavoitetta lähestytään mix methods-tutkimuksella, jonka ensimmäisenä osana on teemahaastattelu. Teemahaastattelu mahdollisti syventymisen tutkimuksen teemoihin muutaman työntekijän kanssa. Tästä saatuja tuloksia hyödynnettiin tutkimuksen toisessa vaiheessa eli kyselytutkimuksessa. Kysely suunnattiin kaikille Oikeusrekisterikeskuksen työntekijöille.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että Oikeusrekisterikeskuksen työntekijät eivät ole kovin aktiivisia sosiaalisen median työkäyttäjiä tai työntekijälähettiläitä. Yksi syy tähän on varsinkin kansalais- ja viranomaispalveluiden toimialalla vallitseva kiireinen työtahti. Toinen merkittävä syy oli varsin organisaatiokeskeinen näkökulma työntekijälähettilyyteen. Suurimmat haasteet työntekijälähettilyydelle näiden edellä mainittujen lisäksi löytyvät organisaatiokulttuurista. Sosiaalisen median käyttöä pelätään katsottavan pahalla, eikä organisaatiolta juuri saada tukea asiaan.
Tutkielman perusteella tehdään päätelmä, että kohdeorganisaatio voisi parhaiten kehittää työntekijälähettilyyttä keskittymällä pohtimaan, mitä virkamiehet saavat toimimisestaan työntekijälähettiläänä. Lisäksi tärkeää olisi tarkastella organisaation omaa preesensiä sosiaalisessa mediassa sen kannalta millaisen mielikuvan organisaatio haluaa itsestään antaa ja minkälaisen brändin se itselleen haluaa rakentaa. Sosiaalisen median ohjeistuksia ja organisaation omaa sosiaalisen median käyttäytymistä selkiyttämällä voidaan luoda yhtenäinen Oikeusrekisterikeskuksen brändi, johon työntekijälähettilyys istuu nykyistä paremmin.
Tässä tutkielmassa työntekijälähettilyys on määritelty Fullerttonin (2011) mukaan viittaamaan työntekijöihin, jotka suosittelevat organisaationsa tuotteita tai palveluita omille sidosryhmilleen. Tässä tutkielmassa työntekijälähettilyyttä tutkitaan nimenomaan sosiaalisen median kontekstissa, ja vielä tarkemmin Twitterin ja LinkedInin yhteydessä. Tutkielman tarkoituksena on vastata kysymykseen: Millaisena Oikeusrekisterikeskuksen työntekijät näkevät roolinsa työntekijälähettiläinä? Tätä tutkimustavoitetta lähestytään mix methods-tutkimuksella, jonka ensimmäisenä osana on teemahaastattelu. Teemahaastattelu mahdollisti syventymisen tutkimuksen teemoihin muutaman työntekijän kanssa. Tästä saatuja tuloksia hyödynnettiin tutkimuksen toisessa vaiheessa eli kyselytutkimuksessa. Kysely suunnattiin kaikille Oikeusrekisterikeskuksen työntekijöille.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että Oikeusrekisterikeskuksen työntekijät eivät ole kovin aktiivisia sosiaalisen median työkäyttäjiä tai työntekijälähettiläitä. Yksi syy tähän on varsinkin kansalais- ja viranomaispalveluiden toimialalla vallitseva kiireinen työtahti. Toinen merkittävä syy oli varsin organisaatiokeskeinen näkökulma työntekijälähettilyyteen. Suurimmat haasteet työntekijälähettilyydelle näiden edellä mainittujen lisäksi löytyvät organisaatiokulttuurista. Sosiaalisen median käyttöä pelätään katsottavan pahalla, eikä organisaatiolta juuri saada tukea asiaan.
Tutkielman perusteella tehdään päätelmä, että kohdeorganisaatio voisi parhaiten kehittää työntekijälähettilyyttä keskittymällä pohtimaan, mitä virkamiehet saavat toimimisestaan työntekijälähettiläänä. Lisäksi tärkeää olisi tarkastella organisaation omaa preesensiä sosiaalisessa mediassa sen kannalta millaisen mielikuvan organisaatio haluaa itsestään antaa ja minkälaisen brändin se itselleen haluaa rakentaa. Sosiaalisen median ohjeistuksia ja organisaation omaa sosiaalisen median käyttäytymistä selkiyttämällä voidaan luoda yhtenäinen Oikeusrekisterikeskuksen brändi, johon työntekijälähettilyys istuu nykyistä paremmin.