Kouluasenteiden yhteys oppimaan oppimisen tehtävissä suoriutumiseen
Helenius, Senja-Leena; Tiilikka, Siiri (2020)
2020
Luokanopettaja, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Teacher Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003302975
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003302975
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kolmannen ja kuudennen luokan oppilaiden omaksumien kouluasenteiden yhteyttä oppimaan oppimisen tehtävissä suoriutumiseen. Lisäksi tarkasteltiin, onko sukupuolten ja luokka-asteiden välillä eroa siinä, onko omaksutuilla kouluasenteilla yhteys suoriutumiseen oppimaan oppimisen tehtävissä.
Oppimaan oppiminen nähdään tärkeänä tulevaisuuden taitona. Se rakentuu uskomuksista ja asenteista sekä tiedoista ja taidosta. Oppimaan oppiminen toimii tämän tutkimuksen lähtökohtana ja sen pohjalta tutkimuksen teoriatausta rakentuu oppimaan oppimisesta, kognitiivisista kehitysteorioista, kognitiivisesta osaamisesta sekä motivaatiosta. Motivaatiosta tarkastellaan oppimismotivaatioteorioita, joista tarkemmin perehdytään tutkimuksen kannalta oleelliseen tavoiteorientaatioteoriaan.
Tutkimusmenetelmänä toimi kvantitatiivinen tutkimus ja analyysimenetelmänä käytettiin regressioanalyysia. Tutkimusaineistona hyödynnettiin Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen syksyllä 2018 keräämää aineistoa. Tutkimuksen otoksen koko oli 4676 ja se koostui kolmannen ja kuudennen luokan oppilaista, joista tyttöjä oli 48,4 prosenttia ja poikia 49,8 prosenttia. Oppimaan oppimisen tehtäviä mitattiin matemaattisen ajattelun, luetun ymmärtämisen, työmuistin sekä kuvallisen päättelyn tehtävillä ja oppilaan omaksumia kouluasenteita mitattiin oppimis- ja välttämisorientaatioiden kautta. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 25-ohjelmalla.
Tutkimuksessa selvisi, että oppilaiden omaksumat kouluasenteet selittivät oppimaan oppimisen tehtävissä suoriutumista. Tuloksissa saadut selitysasteet olivat kuitenkin pieniä. Sekä sukupuolten että luokka-asteiden välillä havaittiin eroja siinä, selittävätkö omaksutut kouluasenteet oppimaan oppimisen tehtävissä suoriutumista. Kolmasluokkalaisten kohdalla asenteet selittivät osaamista enemmän kuin kuudesluokkalaisten kohdalla ja tyttöjen kohdalla asenteet selittivät osaamista enemmän kuin poikien kohdalla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tukemalla myönteisten kouluasenteiden kehittymistä on mahdollista vaikuttaa oppilaan osaamiseen oppimaan oppimisen kontekstissa. Siksi onkin tärkeää, että kouluympäristössä pyritään tukemaan oppilaan positiivisten kouluasenteiden kehittymistä.
Oppimaan oppiminen nähdään tärkeänä tulevaisuuden taitona. Se rakentuu uskomuksista ja asenteista sekä tiedoista ja taidosta. Oppimaan oppiminen toimii tämän tutkimuksen lähtökohtana ja sen pohjalta tutkimuksen teoriatausta rakentuu oppimaan oppimisesta, kognitiivisista kehitysteorioista, kognitiivisesta osaamisesta sekä motivaatiosta. Motivaatiosta tarkastellaan oppimismotivaatioteorioita, joista tarkemmin perehdytään tutkimuksen kannalta oleelliseen tavoiteorientaatioteoriaan.
Tutkimusmenetelmänä toimi kvantitatiivinen tutkimus ja analyysimenetelmänä käytettiin regressioanalyysia. Tutkimusaineistona hyödynnettiin Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen syksyllä 2018 keräämää aineistoa. Tutkimuksen otoksen koko oli 4676 ja se koostui kolmannen ja kuudennen luokan oppilaista, joista tyttöjä oli 48,4 prosenttia ja poikia 49,8 prosenttia. Oppimaan oppimisen tehtäviä mitattiin matemaattisen ajattelun, luetun ymmärtämisen, työmuistin sekä kuvallisen päättelyn tehtävillä ja oppilaan omaksumia kouluasenteita mitattiin oppimis- ja välttämisorientaatioiden kautta. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 25-ohjelmalla.
Tutkimuksessa selvisi, että oppilaiden omaksumat kouluasenteet selittivät oppimaan oppimisen tehtävissä suoriutumista. Tuloksissa saadut selitysasteet olivat kuitenkin pieniä. Sekä sukupuolten että luokka-asteiden välillä havaittiin eroja siinä, selittävätkö omaksutut kouluasenteet oppimaan oppimisen tehtävissä suoriutumista. Kolmasluokkalaisten kohdalla asenteet selittivät osaamista enemmän kuin kuudesluokkalaisten kohdalla ja tyttöjen kohdalla asenteet selittivät osaamista enemmän kuin poikien kohdalla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tukemalla myönteisten kouluasenteiden kehittymistä on mahdollista vaikuttaa oppilaan osaamiseen oppimaan oppimisen kontekstissa. Siksi onkin tärkeää, että kouluympäristössä pyritään tukemaan oppilaan positiivisten kouluasenteiden kehittymistä.