Toimitusvarmuuden parantaminen tilausohjautuvan tuotannon arvoketjussa
Hirvilahti, Arimo (2020)
2020
Konetekniikan DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Mechanical Engineering, MSc (Tech)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003302966
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003302966
Tiivistelmä
Diplomityön tavoitteena oli selvittää ja analysoida juurisyyt kohdeyrityksen heikolle ja vaihtelevalle toimitusvarmuudelle, sekä suunnitella kehitysehdotuksia, joilla voidaan vaikuttaa löydettyihin ongelmakohtiin. Aihealueen laajuuden vuoksi kehitysehdotusten toteuttaminen rajattiin työn ulkopuolelle.
Työ alkoi aiheeseen liittyvän teorian keräämisellä. Käytetty teoria koostuu Lean Six Sigman opeista, toimitusketjun hallinnasta ja tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen teoriasta. Empiriaosuus alkoi toimitusvarmuusongelmien selvittämisellä. Ongelmakohtia kartoitettiin kolmesta eri näkökulmasta: arvovirtakuvauksella, haastatteluilla ja data-analyysillä. Tämän jälkeen eri tutkimusmenetelmistä saatuja tuloksia verrattiin toisiinsa. Tulosten perusteella suurimmat kehitysalueet ovat tuotannonsuunnittelu, myynnin ja tuotannon kokonaissuunnittelu, valmistuksenohjaus, alihankinnan ohjaus ja materiaalihankinta. Sen jälkeen analysoitiin kehitysalueiden ongelmia juurisyiden selvittämiseksi. Kun juurisyyt olivat selvillä, voitiin aloittaa kehitysehdotusten suunnittelu.
Työn tuloksena on, että tuotannon hieno- ja karkeasuunnittelun kehittämisellä saadaan suurin vaikutus toimitusvarmuusongelmiin. Tämä tarkoittaa käytännössä uuden APS-ohjelmiston hankintaa. Valmistuksenohjausta voidaan kehittää huomattavasti MES-järjestelmän avulla. Tärkeää on myös joustavuuden ja ennakoinnin lisääminen, joita tarvitaan tilausohjautuvan tuotannon luonteen vuoksi. Niitä voidaan lisätä kysyntäohjautuvammalla suunnittelustrategialla, mikä edellyttää ennusteiden käyttöä ja tuotannon työntekijöiden monitaitoisuuden lisäämistä. Ennusteiden avulla voidaan suunnitella kapasiteetti-, resurssi- ja materiaalitarpeita etukäteen. Alihankinnan ohjausta voidaan parantaa diplomityössä esitetyn toimintamallin avulla, joka lisää ennakoitavuutta ja yhteistyötä. Materiaalien toimitusaikavaatimuksia voidaan helpottaa lyhentämällä valmistuksen läpimenoaikaa.
Yleisesti ottaen virtaustehokkuuteen tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomioita kiristyneiden toimitusaikavaatimusten takia. Virtaustehokkuuden parantaminen edellyttää läpimenoajan lyhentämistä. Valmistuksen läpimenoaikaa voidaan lyhentää kontrolloimalla keskeneräisen tuotannon määrää ja poistamalla hukkaa valmistusprosessista.
Työ alkoi aiheeseen liittyvän teorian keräämisellä. Käytetty teoria koostuu Lean Six Sigman opeista, toimitusketjun hallinnasta ja tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen teoriasta. Empiriaosuus alkoi toimitusvarmuusongelmien selvittämisellä. Ongelmakohtia kartoitettiin kolmesta eri näkökulmasta: arvovirtakuvauksella, haastatteluilla ja data-analyysillä. Tämän jälkeen eri tutkimusmenetelmistä saatuja tuloksia verrattiin toisiinsa. Tulosten perusteella suurimmat kehitysalueet ovat tuotannonsuunnittelu, myynnin ja tuotannon kokonaissuunnittelu, valmistuksenohjaus, alihankinnan ohjaus ja materiaalihankinta. Sen jälkeen analysoitiin kehitysalueiden ongelmia juurisyiden selvittämiseksi. Kun juurisyyt olivat selvillä, voitiin aloittaa kehitysehdotusten suunnittelu.
Työn tuloksena on, että tuotannon hieno- ja karkeasuunnittelun kehittämisellä saadaan suurin vaikutus toimitusvarmuusongelmiin. Tämä tarkoittaa käytännössä uuden APS-ohjelmiston hankintaa. Valmistuksenohjausta voidaan kehittää huomattavasti MES-järjestelmän avulla. Tärkeää on myös joustavuuden ja ennakoinnin lisääminen, joita tarvitaan tilausohjautuvan tuotannon luonteen vuoksi. Niitä voidaan lisätä kysyntäohjautuvammalla suunnittelustrategialla, mikä edellyttää ennusteiden käyttöä ja tuotannon työntekijöiden monitaitoisuuden lisäämistä. Ennusteiden avulla voidaan suunnitella kapasiteetti-, resurssi- ja materiaalitarpeita etukäteen. Alihankinnan ohjausta voidaan parantaa diplomityössä esitetyn toimintamallin avulla, joka lisää ennakoitavuutta ja yhteistyötä. Materiaalien toimitusaikavaatimuksia voidaan helpottaa lyhentämällä valmistuksen läpimenoaikaa.
Yleisesti ottaen virtaustehokkuuteen tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomioita kiristyneiden toimitusaikavaatimusten takia. Virtaustehokkuuden parantaminen edellyttää läpimenoajan lyhentämistä. Valmistuksen läpimenoaikaa voidaan lyhentää kontrolloimalla keskeneräisen tuotannon määrää ja poistamalla hukkaa valmistusprosessista.