Nuorten rahapelikulutus Suomessa : Nuorten käytettävissä olevan ylimääräisen rahan ja pääasiallisen toiminnan yhteys rahapelaamiseen käytettyyn rahamäärään
Vepsäläinen, Venla (2020)
Vepsäläinen, Venla
2020
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003272920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003272920
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman aiheena on nuorten rahapelikulutus Suomessa. Tutkimuskysymykseni on, onko 15–25-vuotiaiden nuorten pääasiallisella toiminnalla ja pakollisten menojen jälkeen jäävällä ylimääräisellä rahalla yhteyttä rahapelaamiseen käytettyyn suurimpaan rahasummaan päivässä. Lisäksi tarkastelen, onko edellä mainituissa havaittavissa sukupuolten välisiä eroja.
Suurin osa suomalaisista pelaa rahapelejä. Aikaisemman tutkimuksen perusteella rahapelikulutus ei jakaudu tasaisesti väestössä, vaan rahapelikulutus on keskimäärin suurempaa henkilöillä, jotka kokevat terveydentilansa heikoksi, ovat pienituloisia tai heidän työmarkkinatilanteensa on heikko. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että nuorten kohdalla on havaittavissa samankaltaisia eroja kuin valtakunnallisesti kattavissa tutkimuksissa on saatu vertailtaessa eri sosioekonomisten ryhmien rahapelikulutusta.
Tutkimukseni aineistona on Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt: sosiaalipsykologinen tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen median peliyhteisöissä -tutkimushankkeessa kerätyn YouGamble 2017 -kyselytutkimuksen Suomen osuus. Kyselyyn vastaajat ovat iältään 15–25-vuotiaita (n=1200, naisia 50 %). Tutkimus on tehty kiintiöotanta-menetelmällä, jolloin vastausprosenttia ei voida antaa. Tutkimuksen selitettävänä muuttujana on rahapeleihin suurin käytetty rahasumma päivässä. Selittävinä muuttujina ovat nuoren kuukausittain pakollisten menojen jälkeen jäävä ylimääräinen raha, pääasiallinen toiminta sekä sukupuoli. Tutkimusmenetelmänä on muuttujien ristiintaulukointi sekä ristiintaulukoinnin elaboraatio sukupuoli-muuttujalla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuoret, joilla on enemmän ylimääräistä rahaa käytettävissään pakollisten menojen jälkeen, ovat käyttäneet suurimmillaan enemmän rahaa rahapelaamiseen päivässä kuin nuoret, joilla ylimääräistä rahaa on vähemmän käytettävissä. Lisäksi palkkatöissä käyvät ja yrittäjät sekä työttömät pelaavat ja ovat käyttäneet suurimmillaan enemmän rahaa päivässä rahapelaamiseen kuin opiskelijat. Myös sukupuolten välillä on eroja, sillä miehet ovat käyttäneet suurimmillaan enemmän rahaa rahapeleihin päivässä kuin naiset. Erot näkyvät sekä ylimääräisen käytettävissä olevan rahan että pääasiallisen toiminnan kohdalla. Miehistä suurempi osuus on käyttänyt suurimmillaan yli 100 euroa rahapelaamiseen päivässä, vaikka heillä on ollut käytettävissä ylimääräistä rahaa kuukaudessa alle 100 euroa. Miehistä opiskelijat, palkkatöissä käyvät tai yrittäjät sekä työttömät ovat käyttäneet suurimmillaan rahapeleihin suurempia rahasummia kuin naiset. Naisista suurempi osuus ei ole koskaan pelannut rahapelejä.
Rahapelikulutus ei jakaudu nuortenkaan keskuudessa tasaisesti. Rahapelikulutuksen jakautuminen tulisi ottaa huomioon, kun tarkastellaan rahapelijärjestelmän vastuullisuutta sekä suunnitellaan toimenpiteitä rahapelihaittojen vähentämiseen.
Suurin osa suomalaisista pelaa rahapelejä. Aikaisemman tutkimuksen perusteella rahapelikulutus ei jakaudu tasaisesti väestössä, vaan rahapelikulutus on keskimäärin suurempaa henkilöillä, jotka kokevat terveydentilansa heikoksi, ovat pienituloisia tai heidän työmarkkinatilanteensa on heikko. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että nuorten kohdalla on havaittavissa samankaltaisia eroja kuin valtakunnallisesti kattavissa tutkimuksissa on saatu vertailtaessa eri sosioekonomisten ryhmien rahapelikulutusta.
Tutkimukseni aineistona on Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt: sosiaalipsykologinen tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen median peliyhteisöissä -tutkimushankkeessa kerätyn YouGamble 2017 -kyselytutkimuksen Suomen osuus. Kyselyyn vastaajat ovat iältään 15–25-vuotiaita (n=1200, naisia 50 %). Tutkimus on tehty kiintiöotanta-menetelmällä, jolloin vastausprosenttia ei voida antaa. Tutkimuksen selitettävänä muuttujana on rahapeleihin suurin käytetty rahasumma päivässä. Selittävinä muuttujina ovat nuoren kuukausittain pakollisten menojen jälkeen jäävä ylimääräinen raha, pääasiallinen toiminta sekä sukupuoli. Tutkimusmenetelmänä on muuttujien ristiintaulukointi sekä ristiintaulukoinnin elaboraatio sukupuoli-muuttujalla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuoret, joilla on enemmän ylimääräistä rahaa käytettävissään pakollisten menojen jälkeen, ovat käyttäneet suurimmillaan enemmän rahaa rahapelaamiseen päivässä kuin nuoret, joilla ylimääräistä rahaa on vähemmän käytettävissä. Lisäksi palkkatöissä käyvät ja yrittäjät sekä työttömät pelaavat ja ovat käyttäneet suurimmillaan enemmän rahaa päivässä rahapelaamiseen kuin opiskelijat. Myös sukupuolten välillä on eroja, sillä miehet ovat käyttäneet suurimmillaan enemmän rahaa rahapeleihin päivässä kuin naiset. Erot näkyvät sekä ylimääräisen käytettävissä olevan rahan että pääasiallisen toiminnan kohdalla. Miehistä suurempi osuus on käyttänyt suurimmillaan yli 100 euroa rahapelaamiseen päivässä, vaikka heillä on ollut käytettävissä ylimääräistä rahaa kuukaudessa alle 100 euroa. Miehistä opiskelijat, palkkatöissä käyvät tai yrittäjät sekä työttömät ovat käyttäneet suurimmillaan rahapeleihin suurempia rahasummia kuin naiset. Naisista suurempi osuus ei ole koskaan pelannut rahapelejä.
Rahapelikulutus ei jakaudu nuortenkaan keskuudessa tasaisesti. Rahapelikulutuksen jakautuminen tulisi ottaa huomioon, kun tarkastellaan rahapelijärjestelmän vastuullisuutta sekä suunnitellaan toimenpiteitä rahapelihaittojen vähentämiseen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8235]