Kielletty kokemus ja torjuttu tunne: Uutistarinan kokemuksellisuus balladista nykypäivään

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen journalistisen tarinan kokemuksellisuutta ja tunnepitoisuutta historiallista näkökulmaa hyödyntäen. Osallistun tutkielmallani keskusteluun erityisesti uutistekstien kokemus- ja tunneulottuvuuksista tämän päivän yhteiskunnallisessa kontekstissa, jota monet pitävät yhä tarina- ja tunnevetoisempana. Lähden oletuksesta, että journalismintutkimuksessa ja journalistien ammattikunnassa pitkään vallinnut ihanne uutiskerronnan objektiivisuudesta väheksyy kokemusten ja tunteiden roolia uutisissa tai jättää ne jopa kokonaan huomiotta. Nostan tutkielmassani esiin tulokulmia, joiden pohjalta järjen/tunteen tai faktan/fiktion väliset dikotomiat eivät näyttäydy niin jyrkkinä kuin nykypäivänä usein oletetaan.

Tutkielmani on otteeltaan teoreettinen. Hyödynnän tutkimuskirjallisuutta enimmäkseen journalismintutkimuksen, uutisnarratologian ja affektitutkimuksen piiristä. Työn alkuosassa selvitän, millä tavoin kokemuksellisuuteen ja tunteikkuuteen liittyviä ulottuvuuksia on otettu huomioon yhtäältä uutisen historian tarkastelussa ja toisaalta varhaisessa uutistutkimuksessa. Aloitan painettujen uutisballadien varhaisvaiheista ja etenen kohti human interest -tarinan tarkastelua. Tämän jälkeen käsittelen journalismin tarinallistumista ja emotionaalistumista ilmiönä ja tutkimuksen tasolla.

Tutkielmani yhtenä tarkoituksena on kokeilla monitieteisen tutkimuksen mahdollisuuksia. Uutistekstien tutkimuksen tasolla nostan esiin kysymyksiä ja näkökulmia, joihin olisi kiinnostavaa paneutua tarkemmin uutisen ja affektin välisessä tutkimuksessa. Samalla ehdotan affektin ottamista vakavasti diskurssitasoisena ilmiönä uutistutkimuksen kentällä. Erilaisina sovellutuksina tutkimukselle toimivat muun muassa journalismintutkija Karin Wahl-Jorgensenin (2019) käsitys tunnerituaaleista ja mediatutkija Sara Ahmedin (2018) affektikäsitteet.

Tutkielmani keskeisiä päätelmiä on, että eri aikakausien uutiskäsitysten välillä esiintyy sekä tarinallisia että kerronnallisia yhtymäkohtia. Näissä yhtymäkohdissa on kyse esimerkiksi uutistarinan sisältämästä moraalisesta opetuksesta tai kerronnan dramatiikan rakentamisesta. Tarkasteluni pohjalta esitän, että uutiskerronnan kokemuksellisuus ei ole uusi ilmiö, minkä lisäksi osa piirteistä on pysynyt yllättävänkin samankaltaisina viidensadan vuoden aikajänteellä. Nostan esiin havainnollistavia esimerkkejä ajankohtaisesta verkkouutisoinnista, joita tarkastelen journalistin, kertojan ja henkilöhahmon diskurssien rakentumisen kannalta. Esitän, että uutistekstien tutkimuksessa tulisi kiinnittää huomiota tekstissä esiintyvien toimijoiden kokemuksellisiin, tunteikkaisiin ja affektiivisiin näkökulmiin. Työn päätteeksi hahmottelen jatkoavauksia kokemuksellisuuden huomioon ottavalle uutistutkimukselle.