Sivistysyliopiston ihanne tehokkuuden puristuksessa: Miten valtio rakentaa kuvaa yliopistoista ja niiden tehtävistä hallitusohjelmissaan?
Koski-Aho, Soile (2020)
2020
Elinikäinen oppiminen ja kasvatus, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Lifelong Learning and Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003272903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003272903
Tiivistelmä
Yliopiston ja valtion välinen suhde on ollut jännitteinen jo yliopistojen perustamisesta lähtien. Yliopistojen ja valtion väliseen suhteeseen on vaikuttanut niin kansallisvaltion kehitys kuin yliopiston omat ideologiset siirtymät kohti vapaata tutkimusta, sivistystä ja autonomiaa. Tutkimus tarkastelee yliopiston ja valtion suhdetta 1980-luvulta eteenpäin. Tuohon murrosvaiheeseen sijoittuu suomalaisessa yhteiskunnassa monia muutoksia, kuten liittyminen EU:n unioniin. Tähän ajanjaksoon liitetään myös uusliberalistisen hallintatavan muutos, joka on merkittävällä tavalla muuttanut valtion ja yliopiston välisiä suhteita.
Tutkimuksessa on määritelty yliopiston toiminta ja tehtävät, eurooppalaisen yliopistolaitoksen ideologinen pohja sekä organisaatiorakenne. Yliopiston olemukseen liittyviä ristiriitaisuuksia on tarkasteltu. Määrittelyn kohteena oli myös valtio ja suomalainen poliittinen järjestelmä. Tutkimuksessa käsiteltiin uusliberalismin synty, mitä se tarkoittaa ja miten uusliberalistisen hallinnon tavan muutos näkyy suomessa ja tätä kautta valtion ja yliopiston välisissä suhteissa.
Tutkimus analysoi hallitusohjelmia välillä 1979-2019. Tutkimuksen analyysi hyödyntää sisällönanalyysin periaatteita, sekä ottaa huomioon dokumenttianalyysien perusperiaatteet sekä hallitusohjelmien luonteen politiikkaa ohjaavina dokumentteina.
Hallitusohjelmista oli havaittavissa selkeä yliopistoja ja korkeakoulutusta koskeva puhetavan muutos. Ohjelmat laajenivat 2000-luvulta alkaen ja kilpailukyky korvasi kansallisen menetyksen käsitteellisesti. Sivistys arvona näkyi läpi koko hallitusohjelman samoin kuin yliopistojen ja koulutuksen tärkeys. Hallitusohjelmissa valtio tavoitteli yliopistojen avulla kansallista ja kansainvälistä menestystä, kansainvälisyyttä, alueellista menestystä, kestävyysvajeeseen ja työllisyyden ongelmiin vastaamista sekä tasa-arvoa. Hallitusohjelmissa pyrittiin turvaamaan yliopiston perustehtävät, mutta 2000-luvulla alkaen hallitusohjelmissa oli myös paljon yliopistojen rakenteellista kehittämistä, johon kuului mm. vaatimus opintojen nopeuttamisesta sekä tehokkuudesta.
Hallitusohjelmat toivat hyvin esiin valtion uusliberalistisen hallinnon muutoksen. Uusliberalististen kehityskulkujen rinnalla kulki kuitenkin muitakin suuntia kuten sivistys sekä autonomian korostaminen.
Tutkimuksessa on määritelty yliopiston toiminta ja tehtävät, eurooppalaisen yliopistolaitoksen ideologinen pohja sekä organisaatiorakenne. Yliopiston olemukseen liittyviä ristiriitaisuuksia on tarkasteltu. Määrittelyn kohteena oli myös valtio ja suomalainen poliittinen järjestelmä. Tutkimuksessa käsiteltiin uusliberalismin synty, mitä se tarkoittaa ja miten uusliberalistisen hallinnon tavan muutos näkyy suomessa ja tätä kautta valtion ja yliopiston välisissä suhteissa.
Tutkimus analysoi hallitusohjelmia välillä 1979-2019. Tutkimuksen analyysi hyödyntää sisällönanalyysin periaatteita, sekä ottaa huomioon dokumenttianalyysien perusperiaatteet sekä hallitusohjelmien luonteen politiikkaa ohjaavina dokumentteina.
Hallitusohjelmista oli havaittavissa selkeä yliopistoja ja korkeakoulutusta koskeva puhetavan muutos. Ohjelmat laajenivat 2000-luvulta alkaen ja kilpailukyky korvasi kansallisen menetyksen käsitteellisesti. Sivistys arvona näkyi läpi koko hallitusohjelman samoin kuin yliopistojen ja koulutuksen tärkeys. Hallitusohjelmissa valtio tavoitteli yliopistojen avulla kansallista ja kansainvälistä menestystä, kansainvälisyyttä, alueellista menestystä, kestävyysvajeeseen ja työllisyyden ongelmiin vastaamista sekä tasa-arvoa. Hallitusohjelmissa pyrittiin turvaamaan yliopiston perustehtävät, mutta 2000-luvulla alkaen hallitusohjelmissa oli myös paljon yliopistojen rakenteellista kehittämistä, johon kuului mm. vaatimus opintojen nopeuttamisesta sekä tehokkuudesta.
Hallitusohjelmat toivat hyvin esiin valtion uusliberalistisen hallinnon muutoksen. Uusliberalististen kehityskulkujen rinnalla kulki kuitenkin muitakin suuntia kuten sivistys sekä autonomian korostaminen.