Bretton Woods -instituutioiden rahoitusohjelmat: Sambian ohjelmien postkolonialistinen tarkastelu.
Pussinen, Emilia (2020)
2020
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003252876
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003252876
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Bretton Woods -instituutioiden kahta rahoitusohjelmaa Sambiassa. Tarkasteltavat rahoitusohjelmat ovat vuosien 1999–2001 rakenteellisen sopeuttamisohjelman asiakirja (SAP) ja 2006–2010 vuosinen köyhyyden vähentämisen strategia-asiakirja (PRSP). Työssä toteutetaan teorialähtöistä sisällönanalyysiä kriittisellä realismilla sekä postkolonialistisella teorialla.
Kolonisoitujen valtioiden itsenäistyttyä valtioiden tukemiseen on ollut erilaisia rahoitusohjelmia. Bretton Woods -instituutiot ovat rahoittaneet valtioita useina vuosikymmeninä. Rahoitusohjelmien tarkoituksena on ollut talouden liberalisointi sekä erilaiset toimet köyhyyden vähentämiseen ja inhimillisen kehityksen kasvattamiseen. Ohjelmat ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä, sillä rahoitusohjelmien vaikutukset voivat olla kyseenalaisia ja tietyt tahot ovat tulkinneet niiden toisintavan kolonialismia vain hieman erilaisessa muodossa. Tutkielmassa tarkastellaan aiheitta Sambian näkökulmasta. Valtio valikoitui tutkielman kohteeksi, sillä se on osallistunut sekä SAP- että PRSP-ohjelmiin. Sambian kolonialistinen historia mahdollistaa tarkasteluun mielenkiintoisen aspektin sekä postkolonialistisen teorian käytön.
Teorialähtöisessä sisällönanalyysissa teoria tuo tarkasteltavat käsitteet ja näkökulmat, joiden kautta aineistoa tarkastellaan. Teorioina tutkielmassa toimii kriittisen realismi ja postkolonialismi. Kriittisen realismin avulla havainnoidaan mahdollisia vaikuttavia kolonialistisia syy-seurasuhteita. Teorian mukaan todellisuus on kerroksittaista sekä uusi todellisuus muodostuu vanhan todellisuuskerrostuman päälle. Mikään ei synny tyhjiössä ja sosiaalisissa suhteissa ei ole olemassa selkeitä loppuja vaikuttavuuksille. Toisena teoriana toimii postkolonialistinen teoria, joka tarkastelee kolonialistisia toimintamalleja ja valtasuhteita kolonialistisen menneisyyden ja mahdollisesti neokolonialistisen nykyhetken välissä. Tutkimuskysymykset työssä ovat: Löytyykö rahoitusohjelmien hakemuksista määriteltyjä kolonialistisia piirteitä? Ovatko piirteet samanlaisia? Ovatko paperit keskenään erilaisia postkolonististen piirteiden suhteen?
Tutkielman lopputulemana rahoitusohjelmista löytyi tiettyjä kolonialistisia piirteitä. Piirteitä oli enemmän ensimmäisessä SAP-rahoitusohjelmassa. Tämä rahoitusohjelma oli kohdannut aikanaan myös kritiikkiä enemmän kuin uudempi PRSP-ohjelma. Piirteet olivat keskenään samanlaisia kummassakin rahoitusohjelmissa, mutta PRSP-ohjelmasta kolonialistisia piirteitä löytyi vähemmän. PRSP-ohjelmassa oli tunnistettu ainakin teorian tasolla paljon SAP-ohjelman aikaisia ongelmia sekä näihin esitettiin ratkaisuja ja korjauksia. Vallankäyttö, kontrolli ja hallinto säilyi myös jälkimmäisessä ohjelmassa instituutioiden taholta, vaikka sen voidaan hieman katsoa vähentyneen.
Kolonisoitujen valtioiden itsenäistyttyä valtioiden tukemiseen on ollut erilaisia rahoitusohjelmia. Bretton Woods -instituutiot ovat rahoittaneet valtioita useina vuosikymmeninä. Rahoitusohjelmien tarkoituksena on ollut talouden liberalisointi sekä erilaiset toimet köyhyyden vähentämiseen ja inhimillisen kehityksen kasvattamiseen. Ohjelmat ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä, sillä rahoitusohjelmien vaikutukset voivat olla kyseenalaisia ja tietyt tahot ovat tulkinneet niiden toisintavan kolonialismia vain hieman erilaisessa muodossa. Tutkielmassa tarkastellaan aiheitta Sambian näkökulmasta. Valtio valikoitui tutkielman kohteeksi, sillä se on osallistunut sekä SAP- että PRSP-ohjelmiin. Sambian kolonialistinen historia mahdollistaa tarkasteluun mielenkiintoisen aspektin sekä postkolonialistisen teorian käytön.
Teorialähtöisessä sisällönanalyysissa teoria tuo tarkasteltavat käsitteet ja näkökulmat, joiden kautta aineistoa tarkastellaan. Teorioina tutkielmassa toimii kriittisen realismi ja postkolonialismi. Kriittisen realismin avulla havainnoidaan mahdollisia vaikuttavia kolonialistisia syy-seurasuhteita. Teorian mukaan todellisuus on kerroksittaista sekä uusi todellisuus muodostuu vanhan todellisuuskerrostuman päälle. Mikään ei synny tyhjiössä ja sosiaalisissa suhteissa ei ole olemassa selkeitä loppuja vaikuttavuuksille. Toisena teoriana toimii postkolonialistinen teoria, joka tarkastelee kolonialistisia toimintamalleja ja valtasuhteita kolonialistisen menneisyyden ja mahdollisesti neokolonialistisen nykyhetken välissä. Tutkimuskysymykset työssä ovat: Löytyykö rahoitusohjelmien hakemuksista määriteltyjä kolonialistisia piirteitä? Ovatko piirteet samanlaisia? Ovatko paperit keskenään erilaisia postkolonististen piirteiden suhteen?
Tutkielman lopputulemana rahoitusohjelmista löytyi tiettyjä kolonialistisia piirteitä. Piirteitä oli enemmän ensimmäisessä SAP-rahoitusohjelmassa. Tämä rahoitusohjelma oli kohdannut aikanaan myös kritiikkiä enemmän kuin uudempi PRSP-ohjelma. Piirteet olivat keskenään samanlaisia kummassakin rahoitusohjelmissa, mutta PRSP-ohjelmasta kolonialistisia piirteitä löytyi vähemmän. PRSP-ohjelmassa oli tunnistettu ainakin teorian tasolla paljon SAP-ohjelman aikaisia ongelmia sekä näihin esitettiin ratkaisuja ja korjauksia. Vallankäyttö, kontrolli ja hallinto säilyi myös jälkimmäisessä ohjelmassa instituutioiden taholta, vaikka sen voidaan hieman katsoa vähentyneen.