Eturauhassyövän sosioekonomiset terveyserot: ja väestöpohjaisen seulonnan mahdollisuudet erojen kaventamisessa

Abstract

Vaikka rutiininomaista seulontaa eturauhassyövän löytämiseksi ei Suomessa suositella, varsin iso osa suomalaisista miehistä mittauttaa oma-aloitteisesti prostata spesifinen antigeeni (PSA) -arvonsa. Organisoimattomia PSA-testejä voidaan pitää yhtenä syynä terveyseroihin, joita on muodostunut sekä eturauhassyövän ilmaantuvuuteen että sen aiheuttamaan kuolleisuuteen sosiaaliryhmien välille. Jotta terveyseroja ja niiden muodostumista voitaisiin paremmin ymmärtää, on pyrittävä löytämään selityksiä ja syitä, joista ne johtuvat. Tietoa syistä tarvitaan myös terveys- ja hyvinvointipolitiikan tueksi pyrittäessä kaventamaan terveyseroja. On arveltu, että väestöpohjainen seulonta voisi toimia keinona vähentää eturauhassyöpään liittyviä sosioekonomisia terveyseroja.

Tutkielman tarkoitus oli kerätä yhteen tietoa eturauhassyövän sairastamiseen liittyvistä terveyseroista sosiaaliryhmien välillä ja avata syitä, jotka ovat aiheuttaneet terveyserojen muodostumista. Lisäksi tutkielmassa oli tarkoitus arvioida väestöpohjaisen seulonnan mahdollisuuksia terveyserojen kaventamisessa. Tutkielmassa pyrittiin vastaamaan kysymykseen: Millaisia ovat eturauhassyövän sairastamiseen liittyvät sosioekonomiset terveyserot suomalaisilla miehillä? Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena.

Tutkielmassa käsitellyn kirjallisuuden perusteella voitiin todeta, että eturauhassyöpä on tauti, johon on muodostunut selviä terveyseroja sosiaaliryhmien välille. Ylemmissä sosiaaliryhmissä merkittävää on pienen riskin eturauhassyöpien yleisempi ilmaantuvuus, joka johtuu merkittävin osin PSA-testauksesta. Alemmissa sosiaaliryhmissä yleisempää on pidemmälle kehittyneen eturauhassyövän ilmaantuvuus ja etenkin eturauhassyövän aiheuttama suurempi kuolleisuus. Syitä, jotka ovat johtaneet kuolleisuuseroihin, on tutkittu vain vähän. On todettu, että alemmissa sosiaaliryhmissä eturauhassyöpä diagnosoidaan usein myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi kansainvälisten tutkimusten mukaan ylemmissä sosiaaliryhmissä eturauhassyöpää hoidetaan merkittävästi useammin radikaaleimmilla menetelmillä, kuten eturauhasen kirurgisella poistolla. Käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella ei voitu tehdä johtopäätöksiä siitä, voitaisiinko väestöpohjaisella seulonnalla kaventaa sosiaaliryhmien välisiä kuolleisuuseroja. Alustavat tulokset seulonnan vaikutuksista olivat kuitenkin toiveita herättäviä. Jotta terveyserojen kaventaminen väestöpohjaisella seulonnalla olisi ylipäätään mahdollista, tulisi erityistä huomiota kiinnittää alempien sosiaaliryhmien miesten osallistumisaktiivisuuteen.

Syöpäseulontojen vaikutukset kohdentuvat yksittäisiin tauteihin, jolloin niiden avulla ei merkittävissä määrin pystytä vaikuttamaan sosiaaliryhmien välisiin eroihin elinajanodotteessa. Vaikka eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä, se aiheuttaa suomalaisten miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista vain yhden prosentin. Sosioekonomisia terveyseroja kaventavalla seulontamenetelmälläkään ei siten voitaisi vaikuttaa kuin vain pieneen osaan suomalaisten miesten terveyseroista. Tästä huolimatta toimenpiteitä terveyserojen kaventamisessa pitää tehdä terveydenhuollon ja yhteiskunnan joka osa-alueella.