Työpareittain työskentelevien päiväkodin johtajien kokemus työhyvinvoinnista
Nurmi, Nina (2020)
Nurmi, Nina
2020
Varhaiskasvatus, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Early Childhood Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003232818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003232818
Tiivistelmä
Tämä laadullinen tutkimus tarkasteli päiväkodin johtajien kokemusta työhyvinvoinnista ja erityisesti sitä, millainen merkitys työpareittain työskentelyllä on johtajien työhyvinvoinnin kokemuksissa. Johtajien työhyvinvointia tarkastelemalla oli tarkoitus tuottaa tietoa johtajien työhyvinvoinnin nykytilasta sekä työpareittain työskentelyn mahdollisuuksista ja haasteista johtajien työhyvinvoinnin kannalta. Tutkimusaihetta lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen avulla, joista ensimmäinen liittyi työhyvinvoinnin kannalta epäsuotuisien työn vaatimustekijöiden, ja toisaalta työhyvinvoinnin kannalta suotuisien jaksamista ja terveyttä suojaavien voimavaratekijöiden selvittämiseen. Toisella tutkimuskysymyksellä puolestaan kartoitettiin johtajaparin väliseen yhteistyöhön liittyviä elementtejä, joita johtajat liittivät voimavarojen heikentymisen kokemuksiin.
Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä teemahaastattelut kuudelle työparijohtajuutta toteuttavan kaupungin päiväkodin johtajalle. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, sillä sen avulla saatiin parhaiten esiin johtajien henkilökohtaiset kokemukset työhyvinvoinnista sekä kokemusten taustalla vaikuttavat asioille annetut merkitykset. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta sisällönanalyysi toteutettiin teoriaohjaavasti, sillä tutkimuksen käsitteellistämistä ja tutkimuskysymyksen muodostamista ohjasi työn vaatimusten ja voimavarojen -malli (Hakanen 2005; Bakker, Demerouti, Nachreiner & Schaufeli 2001). Toisen tutkimuskysymyksen osalta aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että päiväkodin johtajien työhön on liitettävissä sekä vaatimus- että voimavaratekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä johtajien työhyvinvoinnin kannalta. Vaatimus- ja voimavaratekijöitä ilmeni työn sisältöön liittyvien tekijöiden lisäksi myös johtamisen rakenteeseen liittyen. Merkittävimpinä rakenteeseen liittyvinä vaatimustekijöinä koettiin yksiköiden määrä ja siitä aiheutuneet aikapaineet ja riittämättömyyden tunne. Lisäksi työyhteisön epämääräisyys työparijohtajuuteen siirtymisen myötä koettiin myös kuormittavana vaatimustekijänä. Yleisiä johtajan työn sisältöön liittyviä vaatimustekijöitä olivat puolestaan työn sirpaleisuus ja hektisyys, jatkuvat keskeytykset ja vaatimus jatkuvasta tavoitettavuudesta sekä työn tuloksen näkemisen vaikeus. Lisäksi haastavat asiakastilanteet, ongelmat henkilöstön kanssa ja resurssien puute todettiin myös tämän tutkimuksen perusteella kuormittaviksi. Voimavaratekijöinä johtamisen rakenteeseen liittyen ilmeni puolestaan mahdollisuus keskittyä omaan intohimoon, oman osaamisen syventäminen sekä ennen kaikkea kollegiaalinen tuki, joka nähtiin johtamismallin suurimpana etuna johtajien työhyvinvoinnin kannalta. Lisäksi yleisesti johtajan työhön liittyvinä voimavaratekijöinä ilmeni vaikuttamisen mahdollisuus omaan työhön, työn mielekkyys ja merkityksellisyys sekä sosiaalinen tuki esimieheltä ja muilta yhteistyötahoilta. Myös työkokemus ja koulutukset nähtiin tämän tutkimuksen valossa voimavaratekijöinä.
Tässä tutkimuksessa työparijohtajuuden kannalta keskeisenä nähtiin työparin välinen tiivis ja toimiva yhteistyö. Yhteistyön toimiessa hyvin, työparilta todettiin saatavan tukea, joka koettiin työssä jaksamisen kannalta merkitykselliseksi voimavaratekijäksi. Tutkimus kuitenkin osoitti, että yhteistyöhön on liitettävissä elementtejä, jotka voivat vaikeuttaa yhteistyötä ja sitä kautta mahdollisesti heikentää johtajien voimavaroja. Nämä voimavaroja heikentävät elementit liittyivät pääasiassa yhteisymmärryksen puutteeseen, vuorovaikutuksen haasteisiin ja yksinjohtamisesta poisoppimisen tuomiin haasteisiin.
Tässä tutkimuksessa ilmenneitä työn vaatimustekijöitä ja yhteistyöhön liitettyjä voimavaroja heikentäviä elementtejä tunnistamalla on mahdollista pyrkiä minimoimaan niiden kuormittavaa vaikutusta ja sitä kautta edistää johtajien työhyvinvointia. Toisaalta johtajien työhyvinvointia voidaan jatkossa edistää myös vahvistamalla tässä tutkimuksessa havaittuja työn voimavaratekijöitä. Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta työparijohtajuudella olevan merkitystä johtajien työhyvinvointiin ja tutkimus antaa näkökulmia, joita on hyvä ottaa huomioon pohdittaessa päiväkodin johtajien työn järjestelyjä heidän työhyvinvointinsa näkökulmasta.
Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä teemahaastattelut kuudelle työparijohtajuutta toteuttavan kaupungin päiväkodin johtajalle. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, sillä sen avulla saatiin parhaiten esiin johtajien henkilökohtaiset kokemukset työhyvinvoinnista sekä kokemusten taustalla vaikuttavat asioille annetut merkitykset. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta sisällönanalyysi toteutettiin teoriaohjaavasti, sillä tutkimuksen käsitteellistämistä ja tutkimuskysymyksen muodostamista ohjasi työn vaatimusten ja voimavarojen -malli (Hakanen 2005; Bakker, Demerouti, Nachreiner & Schaufeli 2001). Toisen tutkimuskysymyksen osalta aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että päiväkodin johtajien työhön on liitettävissä sekä vaatimus- että voimavaratekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä johtajien työhyvinvoinnin kannalta. Vaatimus- ja voimavaratekijöitä ilmeni työn sisältöön liittyvien tekijöiden lisäksi myös johtamisen rakenteeseen liittyen. Merkittävimpinä rakenteeseen liittyvinä vaatimustekijöinä koettiin yksiköiden määrä ja siitä aiheutuneet aikapaineet ja riittämättömyyden tunne. Lisäksi työyhteisön epämääräisyys työparijohtajuuteen siirtymisen myötä koettiin myös kuormittavana vaatimustekijänä. Yleisiä johtajan työn sisältöön liittyviä vaatimustekijöitä olivat puolestaan työn sirpaleisuus ja hektisyys, jatkuvat keskeytykset ja vaatimus jatkuvasta tavoitettavuudesta sekä työn tuloksen näkemisen vaikeus. Lisäksi haastavat asiakastilanteet, ongelmat henkilöstön kanssa ja resurssien puute todettiin myös tämän tutkimuksen perusteella kuormittaviksi. Voimavaratekijöinä johtamisen rakenteeseen liittyen ilmeni puolestaan mahdollisuus keskittyä omaan intohimoon, oman osaamisen syventäminen sekä ennen kaikkea kollegiaalinen tuki, joka nähtiin johtamismallin suurimpana etuna johtajien työhyvinvoinnin kannalta. Lisäksi yleisesti johtajan työhön liittyvinä voimavaratekijöinä ilmeni vaikuttamisen mahdollisuus omaan työhön, työn mielekkyys ja merkityksellisyys sekä sosiaalinen tuki esimieheltä ja muilta yhteistyötahoilta. Myös työkokemus ja koulutukset nähtiin tämän tutkimuksen valossa voimavaratekijöinä.
Tässä tutkimuksessa työparijohtajuuden kannalta keskeisenä nähtiin työparin välinen tiivis ja toimiva yhteistyö. Yhteistyön toimiessa hyvin, työparilta todettiin saatavan tukea, joka koettiin työssä jaksamisen kannalta merkitykselliseksi voimavaratekijäksi. Tutkimus kuitenkin osoitti, että yhteistyöhön on liitettävissä elementtejä, jotka voivat vaikeuttaa yhteistyötä ja sitä kautta mahdollisesti heikentää johtajien voimavaroja. Nämä voimavaroja heikentävät elementit liittyivät pääasiassa yhteisymmärryksen puutteeseen, vuorovaikutuksen haasteisiin ja yksinjohtamisesta poisoppimisen tuomiin haasteisiin.
Tässä tutkimuksessa ilmenneitä työn vaatimustekijöitä ja yhteistyöhön liitettyjä voimavaroja heikentäviä elementtejä tunnistamalla on mahdollista pyrkiä minimoimaan niiden kuormittavaa vaikutusta ja sitä kautta edistää johtajien työhyvinvointia. Toisaalta johtajien työhyvinvointia voidaan jatkossa edistää myös vahvistamalla tässä tutkimuksessa havaittuja työn voimavaratekijöitä. Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta työparijohtajuudella olevan merkitystä johtajien työhyvinvointiin ja tutkimus antaa näkökulmia, joita on hyvä ottaa huomioon pohdittaessa päiväkodin johtajien työn järjestelyjä heidän työhyvinvointinsa näkökulmasta.