Jännitteet taloustoimittajan ja yrityksen viestintäasiantuntijan välisessä vuorovaikutuksessa

Abstract

Mediamaailma ja siihen lukeutuvat säännöt sisällöntuottajien rooleista ja tehtävistä muuttuvat enenevissä määrin nyky-yhteiskunnassa. Toimittajat ja yritysten viestintäasiantuntijat joutuvat jatkuvasti kilpailemaan sisällöistä, yleisöistä ja ylipäätään tiedosta. Samaan aikaan kun toimittajat pyrkivät puolueettomaan ja objektiiviseen uutistuotantoon, yrittävät yritysten viestintäasiantuntijat saada mediassa läpi oman, subjektiivisen, sanomansa. Tällainen kilpailu on omiaan aiheuttamaan hankausta ja ristiriitaisuuksia kyseiseen vuorovaikutussuhteeseen.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että toimittajien ja viestintäasiantuntijoiden välinen suhde näyt-täytyy toisinaan hyvinkin vaikeana. Kärjistetysti kyseistä suhdetta onkin aiemmissa tutkimuksissa nimitetty viha-rakkaussuhteeksi. Vaikka kyseisten ammattiryhmien välillä onkin todettu olevan ristiriitoja, ei aihetta ole ennen tätä tutkielmaa tutkittu suomalaisessa kontekstissa.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena olikin siis selvittää, millaisia jännitteitä taloustoimittajan ja yrityksen viestintäasiantuntijan välisessä vuorovaikutussuhteessa ilmenee. Tavoitteena oli löytää syitä jännitteiden muodostumiselle suomalaisessa kontekstissa. Lisäksi tutkielmalla haluttiin selvittää, miten vuorovaikutussuhteessa jännitteitä voidaan hallita ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta taloustoimittajaa ja kuutta yrityksen viestintäasiantuntijaa.

Tutkielman tulokset osoittavat, että suomalaisessa kontekstissa taloustoimittajan ja yrityksen viestin-täasiantuntijan välisessä vuorovaikutussuhteessa on läsnä relationaalisia jännitteitä, jotka vaikuttavat olennaisesti suhteen toimintaan. Varsinaisia jännitepareja havaittiin aineiston perusteella kaikkiaan kuusi ja ne ovat jännitteet autonomian ja yhteistyön, riippuvuuden ja riippumattomuuden, objektiivisuuden ja subjektiivisuuden, tyypillisyyden ja epätyypillisyyden, paljastamisen ja salaamisen sekä symmetrian ja asymmetrian välillä. Kiinnostava havainto on, että jännitteiden voimakkuus ja suunta näyttävät olevan riippuvaisia siitä, tarkastellaanko vuorovaikutusta taloustoimittajan vai yrityksen viestintäasiantuntijan näkökulmasta. Huomattavaa on myös se, etteivät jännitteet ole pelkästään negatiivinen asia ja esimerkiksi haastateltujen taloustoi-mittajien sekä aiemman tutkimuksen valossa jännitteet näyttävät olevat hyvinkin merkityksellisiä kyseisen vuorovaikutussuhteen kannalta.