Ketterät menetelmät integraatiokehitystiimeissä: Tapaustutkimus integraatiotiimien ketterien menetelmien käytöstä
Tuunainen, Tuomas (2020)
Tuunainen, Tuomas
2020
Tietojohtamisen DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information and Knowledge Management, MSc (Tech)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003182741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003182741
Tiivistelmä
Toimittajayritys, joka myy integraatiotuotantoa asiakkailleen, haluaa pitää asiakastyytyväisyyden hyvänä, henkilöstön vaihtuvuuden pienenä ja käyttöasteen korkeana. Voidaan olettaa, että tätä ongelmaa voidaan osaltaan ratkaista tiimien toimintatapoja kehittämällä. Ketterät menetelmät on todettu hyväksi keinoksi ohjelmistokehitystiimien toiminnan kehittämiseksi, mutta integraatiotuotanto kuitenkin eroaa perinteisestä ohjelmistokehityksestä niin paljon, että näiden menetelmien käyttö sellaisenaan voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Tutkimuksen päämotivaationa olikin selvittää tarkemmin, millä tavoin ketterät menetelmät voisivat auttaa näiden tavoitteiden saavut-tamiseksi ja kehittää integraatiotiimien toimintamalleja.
Tämä diplomityö on tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, millä tavoin kohdeorganisaation integraatiotiimeissä hyödynnetään ketteriä menetelmiä, millaisia haasteita niihin liittyen on havaittu sekä miten ketterien menetelmien avulla voitaisiin vastata näihin haasteisiin. Toiveena on, että tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa integraatiotiimien toimintatapojen kehittämisessä ja ihmisten työn mielekkyyden ja viihtyvyyden parantamisessa.
Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on teoreettinen kirjallisuuskatsaus, jossa tutustutaan yleisimpiin ketteriin menetelmiin, integraatiotuotantoon ja sen erityispiirteisiin sekä haasteisiin. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kahdella menetelmällä. Aluksi kerättiin tietoa case-organisaatiosta havainnoimalla, jonka avulla saatiin tietoa organisaation tilasta ja haasteista sekä tavoitetilasta. Näiden tulosten avulla pystyttiin muotoilemaan tarkempi haastattelurunko, jonka avulla haastateltiin asiantuntijoita monipuolisista taustoista. Haastatteluilla selvitettiin case-organisaation työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä ketterien menetelmien haas-teista, käytöstä sekä mielipiteitä niiden soveltuvuudesta integraatiotuotantoon. Kun lopuksi vastauksia analysoitiin ja yhdistettiin teoriaan, saatiin lopputuloksena joukko suosituksia, jotka perustuvat sekä haastateltavien näkemyksiin että kirjallisuussuosituksiin.
Tutkimuksen tulokset antavat ymmärtää, että yksikään tutkituista ketteristä menetelmistä ei sellaisenaan toimi integraatiotiimien toiminnassa kovinkaan hyvin. Sen sijaan jokaisesta menetelmästä voidaan poimia tekniikoita, joita on mahdollista hyödyntää integraatiotiimien arjessa. Voidaan todeta, että näiden tulosten avulla on mahdollista saavuttaa ketterien menetelmien etuja, jotka voivat parantaa integraatiotiimien toimintaa ja tuoda hyötyjä kaikille osapuolille.
Tämä diplomityö on tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, millä tavoin kohdeorganisaation integraatiotiimeissä hyödynnetään ketteriä menetelmiä, millaisia haasteita niihin liittyen on havaittu sekä miten ketterien menetelmien avulla voitaisiin vastata näihin haasteisiin. Toiveena on, että tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa integraatiotiimien toimintatapojen kehittämisessä ja ihmisten työn mielekkyyden ja viihtyvyyden parantamisessa.
Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on teoreettinen kirjallisuuskatsaus, jossa tutustutaan yleisimpiin ketteriin menetelmiin, integraatiotuotantoon ja sen erityispiirteisiin sekä haasteisiin. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kahdella menetelmällä. Aluksi kerättiin tietoa case-organisaatiosta havainnoimalla, jonka avulla saatiin tietoa organisaation tilasta ja haasteista sekä tavoitetilasta. Näiden tulosten avulla pystyttiin muotoilemaan tarkempi haastattelurunko, jonka avulla haastateltiin asiantuntijoita monipuolisista taustoista. Haastatteluilla selvitettiin case-organisaation työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä ketterien menetelmien haas-teista, käytöstä sekä mielipiteitä niiden soveltuvuudesta integraatiotuotantoon. Kun lopuksi vastauksia analysoitiin ja yhdistettiin teoriaan, saatiin lopputuloksena joukko suosituksia, jotka perustuvat sekä haastateltavien näkemyksiin että kirjallisuussuosituksiin.
Tutkimuksen tulokset antavat ymmärtää, että yksikään tutkituista ketteristä menetelmistä ei sellaisenaan toimi integraatiotiimien toiminnassa kovinkaan hyvin. Sen sijaan jokaisesta menetelmästä voidaan poimia tekniikoita, joita on mahdollista hyödyntää integraatiotiimien arjessa. Voidaan todeta, että näiden tulosten avulla on mahdollista saavuttaa ketterien menetelmien etuja, jotka voivat parantaa integraatiotiimien toimintaa ja tuoda hyötyjä kaikille osapuolille.