Luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajanaiset koulupolulla
Cervantes, Claudia; Kinnari, Jaana (2019)
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003182738
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003182738
Tiivistelmä
Tutkimuksemme käsittelee luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajanaisten oppimispolkua Suomessa. Maahanmuutto Eurooppaan ja Suomeen lisääntyy edelleen, joten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidottomuutta tulee tutkia.
Maahanmuuttajanaisten luku- ja kirjoitustaidottomuutta ei ole tutkittu 2010-luvulla kasvatustieteen näkökulmasta. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajanaisten on haastavampi työllistyä kuin maahanmuuttajamiesten. Selvitimme, miten naiset perustelevat, etteivät oppineet lukemaan ja kirjoittamaan, miten naiset pärjäävät ilman luku- ja kirjoitustaitoa Suomessa sekä millaisia haasteita naiset ovat kohdanneet luku- ja kirjoitustaidottomuuden vuoksi.
Kytkimme luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajanaisten kokemuksia ja elämäkertoja kasvatussosiologian avulla oppimiseen. Tutkimusmetodimme oli fenomenologinen elämäkertatutkimus. Aineistomme koostui kymmenen maahanmuuttajanaisen teemahaastattelusta, jossa on käytetty tulkkia. Analysoimme elämänkertomusten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia tematisoinnin avulla.
Tutkimustuloksemme oli, että jos kysymyksessä on maahanmuuttajanainen, jonka lähtömaassa on sota, köyhyyttä ja naisten asema heikko, on suurentunut riski, että hän on luku- ja kirjoitustaidoton. Haastatellut pärjäävät verkostonsa avulla, mutta vaikeissa tilanteissa he käyttävät eleitä ja kännykkää. Haastatelluilla ei ollut elinikäisen oppimisen käsitystä eikä motivaatiota yrittää pärjätä yksin.
Maahanmuuttajanaisten luku- ja kirjoitustaidottomuuteen vaikuttaa vahvasti miesten asema perheen päänä. Perheissä ristiriitaa aiheuttaa lasten toimiminen vanhemmilleen tulkkina. Haastatellut olivat kuitenkin ylpeitä siitä, että ovat luku- ja kirjoitustaidottomana kasvattaneet koulutettuja lapsia.
Suomessa tulee laatia tilasto luku- ja kirjoitustaidottomista, jotta ilmiön laajuus ymmärrettäisiin. Tulee tutkia luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajanaisten oppimismotivaatiota ja maahanmuuttajamiesten näkemyksiä naisperheenjäsentensä kouluttautumisesta.
Maahanmuuttajanaisten luku- ja kirjoitustaidottomuutta ei ole tutkittu 2010-luvulla kasvatustieteen näkökulmasta. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajanaisten on haastavampi työllistyä kuin maahanmuuttajamiesten. Selvitimme, miten naiset perustelevat, etteivät oppineet lukemaan ja kirjoittamaan, miten naiset pärjäävät ilman luku- ja kirjoitustaitoa Suomessa sekä millaisia haasteita naiset ovat kohdanneet luku- ja kirjoitustaidottomuuden vuoksi.
Kytkimme luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajanaisten kokemuksia ja elämäkertoja kasvatussosiologian avulla oppimiseen. Tutkimusmetodimme oli fenomenologinen elämäkertatutkimus. Aineistomme koostui kymmenen maahanmuuttajanaisen teemahaastattelusta, jossa on käytetty tulkkia. Analysoimme elämänkertomusten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia tematisoinnin avulla.
Tutkimustuloksemme oli, että jos kysymyksessä on maahanmuuttajanainen, jonka lähtömaassa on sota, köyhyyttä ja naisten asema heikko, on suurentunut riski, että hän on luku- ja kirjoitustaidoton. Haastatellut pärjäävät verkostonsa avulla, mutta vaikeissa tilanteissa he käyttävät eleitä ja kännykkää. Haastatelluilla ei ollut elinikäisen oppimisen käsitystä eikä motivaatiota yrittää pärjätä yksin.
Maahanmuuttajanaisten luku- ja kirjoitustaidottomuuteen vaikuttaa vahvasti miesten asema perheen päänä. Perheissä ristiriitaa aiheuttaa lasten toimiminen vanhemmilleen tulkkina. Haastatellut olivat kuitenkin ylpeitä siitä, että ovat luku- ja kirjoitustaidottomana kasvattaneet koulutettuja lapsia.
Suomessa tulee laatia tilasto luku- ja kirjoitustaidottomista, jotta ilmiön laajuus ymmärrettäisiin. Tulee tutkia luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajanaisten oppimismotivaatiota ja maahanmuuttajamiesten näkemyksiä naisperheenjäsentensä kouluttautumisesta.