Till laudatur och vidare? : En enkätundersökning av gymnasisters upplevelser av nyttiga och onyttiga övningstyper i att förbereda sig inför studentprov i medellång svenska
Halttunen, Ilona (2020)
2020
Pohjoismaisten kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Scandinavian Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003152694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003152694
Tiivistelmä
Selvitän pro gradu -tutkielmassani mitkä tehtävätyypit ovat lukio-opiskelijoiden mielestä hyödyllisiä ja hyödyttömiä keskipitkän ruotsin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa. Tutkimuksen tavoite on myös selvittää, mitä tehtävätyyppejä eri oppimistyyleihin kuuluvat opiskelijat pitävät hyödyllisinä ja hyödyttöminä.
Tutkimukseni aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka jaettiin 15 suomenkieliseen lukioon. Kyselylomakkeeseen vastasivat lukio-opiskelijat, jotka kirjoittavat B1-ruotsin vuonna 2020 tai ovat kirjoittaneet sen vuoden 2019 aikana. Kyselylomakkeeseen vastasi 63 lukio-opiskelijaa, joiden vastauksista aineisto koostuu. Kyselylomake koostuu suljetuista ja avoimista kysymyksistä ja kyselylomake käsittelee ylioppilaskokeen osa-alueita: luetunymmärtämistä, kielioppia, kuullun ymmärtämistä ja kirjoitelmaa. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti, niin että vastaukset suljettuihin kysymyksiin analysoitiin kvantitatiivisesti ja vastaukset avoimiin kysymyksiin analysoitiin kvalitatiivisesti. Kvantitatiivisessa analyysissa suljettujen kysymyksien vastausvaihtojen valintamäärä analysoitiin. Kvalitatiivinen analyysimenetelmä on sisällönanalyysi. Vastaukset suljettuihin kysymyksiin analysoidaan kokonaisuutena ja vastaukset avoimiin kysymyksiin analysoidaan oppimistyyleittäin. Opiskelijat analysoitiin neljänä ryhmänä sen mukaan mitä Flemingin VARK-mallin oppimistyyliä he käyttivät.
Kvantitatiivinen analyysi osoittaa, että koko vastaajaryhmä arvioi, että ylioppilaskokeiden luetunymmärtämiseen valmistautumisessa hyödyllisintä on tehdä luetunymmärtämistehtäviä autenttisista teksteistä. Kielioppiosuuteen valmistautumisessa hyödyllisintä on tehdä kurssikirjan kielioppitehtäviä. Kuullun ymmärtämiseen valmistautumisessa hyödyllisimmäksi tehtäväksi lukio-opiskelijat arvioivat kurssikirjan kuullun ymmärtämistehtävät, joihin vaaditaan monivalintavastaus tai kirjallinen vastaus. Kirjoitelmaan valmistautumisessa ei yhdenkään esimerkkitehtävätyypeistä arvioitu olevan hyödyllinen.
Kvalitatiivisessa analyysissa selvisi, että vastaajat pitivät hyödyllisinä tehtäviä, jotka vastasivat heidän oppimistyyliään ja tehtäviä, jotka vastasivat jotain muuta oppimistyyliä. Tämän lisäksi kvalitatiivinen analyysi osoittaa, että ylioppilaskokeen osa-alueisiin, jotka edellyttävät jollekin oppimistyylille tyypillistä tapaa prosessoida tietoa, ei voi valmistautua käyttämällä muita kuin edellytettyjä strategioita käyttäen. Analyysi osoittaa, että kuullun ymmärtämiseen valmistautumisessa esimerkiksi on käytettävä auditiiviselle oppimistyylille sopivia tehtävätyyppejä. Tutkimuksen tulokset esitetään liitteissä listana niistä tehtävätyypeistä, jotka eri oppimistyyliä käyttävät opiskelijat kokivat hyödyllisinä ja hyödyttöminä ruotsin ylioppilaskokeeseen valmistautumisessa.
Tutkimukseni aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka jaettiin 15 suomenkieliseen lukioon. Kyselylomakkeeseen vastasivat lukio-opiskelijat, jotka kirjoittavat B1-ruotsin vuonna 2020 tai ovat kirjoittaneet sen vuoden 2019 aikana. Kyselylomakkeeseen vastasi 63 lukio-opiskelijaa, joiden vastauksista aineisto koostuu. Kyselylomake koostuu suljetuista ja avoimista kysymyksistä ja kyselylomake käsittelee ylioppilaskokeen osa-alueita: luetunymmärtämistä, kielioppia, kuullun ymmärtämistä ja kirjoitelmaa. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti, niin että vastaukset suljettuihin kysymyksiin analysoitiin kvantitatiivisesti ja vastaukset avoimiin kysymyksiin analysoitiin kvalitatiivisesti. Kvantitatiivisessa analyysissa suljettujen kysymyksien vastausvaihtojen valintamäärä analysoitiin. Kvalitatiivinen analyysimenetelmä on sisällönanalyysi. Vastaukset suljettuihin kysymyksiin analysoidaan kokonaisuutena ja vastaukset avoimiin kysymyksiin analysoidaan oppimistyyleittäin. Opiskelijat analysoitiin neljänä ryhmänä sen mukaan mitä Flemingin VARK-mallin oppimistyyliä he käyttivät.
Kvantitatiivinen analyysi osoittaa, että koko vastaajaryhmä arvioi, että ylioppilaskokeiden luetunymmärtämiseen valmistautumisessa hyödyllisintä on tehdä luetunymmärtämistehtäviä autenttisista teksteistä. Kielioppiosuuteen valmistautumisessa hyödyllisintä on tehdä kurssikirjan kielioppitehtäviä. Kuullun ymmärtämiseen valmistautumisessa hyödyllisimmäksi tehtäväksi lukio-opiskelijat arvioivat kurssikirjan kuullun ymmärtämistehtävät, joihin vaaditaan monivalintavastaus tai kirjallinen vastaus. Kirjoitelmaan valmistautumisessa ei yhdenkään esimerkkitehtävätyypeistä arvioitu olevan hyödyllinen.
Kvalitatiivisessa analyysissa selvisi, että vastaajat pitivät hyödyllisinä tehtäviä, jotka vastasivat heidän oppimistyyliään ja tehtäviä, jotka vastasivat jotain muuta oppimistyyliä. Tämän lisäksi kvalitatiivinen analyysi osoittaa, että ylioppilaskokeen osa-alueisiin, jotka edellyttävät jollekin oppimistyylille tyypillistä tapaa prosessoida tietoa, ei voi valmistautua käyttämällä muita kuin edellytettyjä strategioita käyttäen. Analyysi osoittaa, että kuullun ymmärtämiseen valmistautumisessa esimerkiksi on käytettävä auditiiviselle oppimistyylille sopivia tehtävätyyppejä. Tutkimuksen tulokset esitetään liitteissä listana niistä tehtävätyypeistä, jotka eri oppimistyyliä käyttävät opiskelijat kokivat hyödyllisinä ja hyödyttöminä ruotsin ylioppilaskokeeseen valmistautumisessa.