Astmaa sairastavien lasten elämänlaatu
Luoma-aho-Seilo, Sanna; Peltola, Sanna (2020)
Luoma-aho-Seilo, Sanna
Peltola, Sanna
2020
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003162706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003162706
Tiivistelmä
Tausta: Astma on lasten yleisin säännöllistä lääkehoitoa vaativa pitkäaikaissairaus Suomessa. Arvioidaan, että astmaa sairastaa 6–10 prosenttia lapsista. Diagnosoidulla astmalla on suuri vaikutus lapsen elämänlaatuun. Pitkäaikaissairauden hoidossa elämänlaadun huomiotta jättäminen, voi johtaa sairastuneen motivaation puuttumiseen, sosiaalisen toiminnan heikentymiseen ja turhautumiseen. Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus ja tutkimuskysymys: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 2–12-vuotiaiden astmaa sairastavien lasten elämänlaatua. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä tekijät selittävät astmaa sairastavien lasten elämänlaatua?
Aineisto ja menetelmät: Kirjallisuushaut tehtiin Cinahl-, Medic-, Medline-, Psycinfo- ja Eric-tietokannoista vuosilta 2009-2019. Hakusanoina käytettiin astma ja elämänlaa* tai hyvinvoin* ja laps* tai lasten* sekä asthma and quality of life or child welfare. Katsaukseen valittavien tutkimusten tuli täyttää seuraavat sisäänottokriteerit: käsittelee astmaa sairastavien lasten elämänlaatua, käsittelee 2‒12-vuotiaita lapsia ja vastaa asetettuun tutkimuskysymykseen. Tietokantahaut tuottivat yhteensä 4544 viitettä. Aineiston valinta- ja laadunarviointiprosessin jälkeen katsaukseen valittiin mukaan 21 kansainvälistä artikkelia.
Keskeiset tulokset: Tulosten mukaan astmaa sairastavien lasten elämänlaatua selittivät demografiset tekijät, psykososiaaliset tekijät, fyysinen hyvinvointi, astman hoitoon sitoutuminen, astman hoitotasapaino ja astman vakavuus.
Johtopäätökset: Kirjallisuuskatsaus osoitti, että astmaa sairastavien elämänlaatu ei ole kovin yksiselitteinen. Lapsen ja perheen tilanne sekä sairauteen liittyvät seikat vaikuttavat koettuun elämänlaatuun kokonaisvaltaisesti. Astmaa sairastavien lasten elämänlaatua voidaan parantaa pohtimalla keinoja fyysisten aktiviteettien rajoitusten minimoimiseksi sekä tarjoamalla monipuolisia astmakoulutuksia, joiden avulla pyritään lisäämään astman hallintataitoja ja astmatietoutta. Lisäksi on tarpeen huomioida astmaa sairastavat lapset yksilöllisesti, jotta hallitsematonta astmaa sairastavat lapset ja heidän perheensä pystytään huomioimaan entistä paremmin antamalla tarpeenmukaista hoitoa ja ohjausta elämänlaadun parantamiseksi.
Aineisto ja menetelmät: Kirjallisuushaut tehtiin Cinahl-, Medic-, Medline-, Psycinfo- ja Eric-tietokannoista vuosilta 2009-2019. Hakusanoina käytettiin astma ja elämänlaa* tai hyvinvoin* ja laps* tai lasten* sekä asthma and quality of life or child welfare. Katsaukseen valittavien tutkimusten tuli täyttää seuraavat sisäänottokriteerit: käsittelee astmaa sairastavien lasten elämänlaatua, käsittelee 2‒12-vuotiaita lapsia ja vastaa asetettuun tutkimuskysymykseen. Tietokantahaut tuottivat yhteensä 4544 viitettä. Aineiston valinta- ja laadunarviointiprosessin jälkeen katsaukseen valittiin mukaan 21 kansainvälistä artikkelia.
Keskeiset tulokset: Tulosten mukaan astmaa sairastavien lasten elämänlaatua selittivät demografiset tekijät, psykososiaaliset tekijät, fyysinen hyvinvointi, astman hoitoon sitoutuminen, astman hoitotasapaino ja astman vakavuus.
Johtopäätökset: Kirjallisuuskatsaus osoitti, että astmaa sairastavien elämänlaatu ei ole kovin yksiselitteinen. Lapsen ja perheen tilanne sekä sairauteen liittyvät seikat vaikuttavat koettuun elämänlaatuun kokonaisvaltaisesti. Astmaa sairastavien lasten elämänlaatua voidaan parantaa pohtimalla keinoja fyysisten aktiviteettien rajoitusten minimoimiseksi sekä tarjoamalla monipuolisia astmakoulutuksia, joiden avulla pyritään lisäämään astman hallintataitoja ja astmatietoutta. Lisäksi on tarpeen huomioida astmaa sairastavat lapset yksilöllisesti, jotta hallitsematonta astmaa sairastavat lapset ja heidän perheensä pystytään huomioimaan entistä paremmin antamalla tarpeenmukaista hoitoa ja ohjausta elämänlaadun parantamiseksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8452]