Yhteisöllinen työkulttuuri lukiossa : kollaboratiivisuutta, ammatillista yhteistyötä ja jaettua johtajuutta
Kaakkolammi, Maria (2018)
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003162702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003162702
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma muodostuu kasvatustieteiden tiedekunnan ohjeiden mukaisesta vertaisarviointiin hyväksytystä tutkimusartikkelista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lukion aineenopettajien käsityksiä kollegiaalisesta yhteistyöstä lukiossa.
Tutkimusaineisto (n=44) kerättiin eläytymismenetelmää käyttäen. Tutkimukseen osallistuivat opettajat tamperelaisista lukioista ja yksityisistä lukioista kautta maan. Tutkimukseen osallistuneet opettajat kirjoittivat annettujen kehyskertomusten pohjalta tarinoita, joissa he kuvasivat kuvitteellisen lukion yhteisöllistä työkulttuuria, joka joko väsyttää tai innostaa siinä toimivia opettajia. Tarinoiden perusteella haluttiin kartoittaa, millaisia käsityksiä lukion opettajilla on kollegiaalisesta yhteistyöstä lukiossa. Lisäksi tarkasteltiin, miten yhteisöllinen työkulttuuri kertomuksissa ilmenee.
Aineistosta teemoiteltiin ja tyypiteltiin yhteisöllisen ja individualistisen työkulttuurin tunnuspiirteitä. Kertomusten pohjalta muodostettiin tyyppitarinat. Tyyppitarinoista hahmottuu yhteisöllisyyteen pyrkivä lukion opettajien työyhteisö, joka on joko saavuttanut onnistuneesti yhteisöllisen toimintakulttuurin muutoksen tai kamppailee vielä individualistisen työkulttuurin leimallisuuksien kanssa yhteisöllisyyteen pyrkien.
Tutkimuksen perusteella yhteisöllisen työkulttuurin voimavarana nähdään hyvä ilmapiiri, johon vaikuttavat mm. avoimuus, oikeudenmukainen työnjako, jaettu johtajuus, huomaavainen esimiestyöskentely ja ennen kaikkea yhteinen dialogi esimerkiksi yhteisten tavoitteiden määrittelyssä. Opettajien voimavaroja yhteisöllisyyteenkin pyrkivässä työkulttuurissa vievät kertomusten mukaan mm. työ- ja yksityiselämän rajan hämärtyminen, liian isot työyhteisöt, yhteisöllisyyteen pakottaminen, epäselvät tavoitteet ja tasapäistämiseen pyrkivä johtamiskulttuuri.
Teoreettisena lähtökohtana käytettiin Andy Hargreavesin kehittämää teoreettista kuvausta individualistisen ja kollaboratiivisen työkulttuurin eroista. Aineistoon perustuvan työkulttuurien vertailun ohella tarkasteltiin professionaalisen oppivan yhteisön käsitettä ja sitä, miten sen syntymistä voi työyhteisössä tukea.
Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että professionaalisen oppivan yhteisön tapaan toimiva lukion opettajien työyhteisö pystyy kehittämään lukiopedagogiikkaa tässä ajassa huomioiden näkemykset tulevaisuudesta. Opettajakunta muodostaa asiantuntijoiden työyhteisön, ja työyhteisön rakentumisen lainalaisuudet ovat samat kuin missä tahansa asiantuntijaorganisaatiossa.
Tutkimusaineisto (n=44) kerättiin eläytymismenetelmää käyttäen. Tutkimukseen osallistuivat opettajat tamperelaisista lukioista ja yksityisistä lukioista kautta maan. Tutkimukseen osallistuneet opettajat kirjoittivat annettujen kehyskertomusten pohjalta tarinoita, joissa he kuvasivat kuvitteellisen lukion yhteisöllistä työkulttuuria, joka joko väsyttää tai innostaa siinä toimivia opettajia. Tarinoiden perusteella haluttiin kartoittaa, millaisia käsityksiä lukion opettajilla on kollegiaalisesta yhteistyöstä lukiossa. Lisäksi tarkasteltiin, miten yhteisöllinen työkulttuuri kertomuksissa ilmenee.
Aineistosta teemoiteltiin ja tyypiteltiin yhteisöllisen ja individualistisen työkulttuurin tunnuspiirteitä. Kertomusten pohjalta muodostettiin tyyppitarinat. Tyyppitarinoista hahmottuu yhteisöllisyyteen pyrkivä lukion opettajien työyhteisö, joka on joko saavuttanut onnistuneesti yhteisöllisen toimintakulttuurin muutoksen tai kamppailee vielä individualistisen työkulttuurin leimallisuuksien kanssa yhteisöllisyyteen pyrkien.
Tutkimuksen perusteella yhteisöllisen työkulttuurin voimavarana nähdään hyvä ilmapiiri, johon vaikuttavat mm. avoimuus, oikeudenmukainen työnjako, jaettu johtajuus, huomaavainen esimiestyöskentely ja ennen kaikkea yhteinen dialogi esimerkiksi yhteisten tavoitteiden määrittelyssä. Opettajien voimavaroja yhteisöllisyyteenkin pyrkivässä työkulttuurissa vievät kertomusten mukaan mm. työ- ja yksityiselämän rajan hämärtyminen, liian isot työyhteisöt, yhteisöllisyyteen pakottaminen, epäselvät tavoitteet ja tasapäistämiseen pyrkivä johtamiskulttuuri.
Teoreettisena lähtökohtana käytettiin Andy Hargreavesin kehittämää teoreettista kuvausta individualistisen ja kollaboratiivisen työkulttuurin eroista. Aineistoon perustuvan työkulttuurien vertailun ohella tarkasteltiin professionaalisen oppivan yhteisön käsitettä ja sitä, miten sen syntymistä voi työyhteisössä tukea.
Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että professionaalisen oppivan yhteisön tapaan toimiva lukion opettajien työyhteisö pystyy kehittämään lukiopedagogiikkaa tässä ajassa huomioiden näkemykset tulevaisuudesta. Opettajakunta muodostaa asiantuntijoiden työyhteisön, ja työyhteisön rakentumisen lainalaisuudet ovat samat kuin missä tahansa asiantuntijaorganisaatiossa.