Lentokoneen laskutelineen vika-analyysin ja kunnossapidon kehittäminen
Lehtinen, Sampo (2020)
2020
Konetekniikan DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Mechanical Engineering, MSc (Tech)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003162698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003162698
Tiivistelmä
Tässä diplomityössä tutkittiin, onko mahdollista parantaa lentokoneen laskutelineen käytettävyyttä hyödyntämällä siitä kerättyjä vikaraportteja vika-analyysin keinoin. Lisäksi selvitettiin, kuinka paljon käytettävyys voi parantua tällä tavoin.
Työssä kehitettiin 2-vaiheinen vika-analyysi prosessi. Ensimmäisen osan avulla tietokantaan tallennetuista vikaraporteista voidaan löytää kaikkein suurinta käytettävyyden kehityspotentiaalia sisältävät osat. Toisella määritetään näille osille huoltojaksot ja minkälaista parannusta ne tuovat käytettävyyteen historiatietoon nähden. Tätä prosessia hyödynnettiin case-luontoisesti hävittäjän laskutelineeseen.
Analyysin tulokseksi saatiin joukko komponentteja, joille määritettyjen huoltojaksojen perusteella käytettävyyteen olisi saatavissa selkeätä parannusta. Tuloksien luottamusväliksi saatiin suuri alue, mikä johtuu tarkasteltujen laitteiden vikaraporttien määrän vähäisyydestä. Jokaiselle komponentille suoritettiin osana huollonkehitystoimenpiteitä vikaantumis- ja kriittisyysanalyysi, joiden tuloksien perusteella annettiin suosituksia huoltotoimenpiteiksi The goal of this master’s thesis was to study is it possible to improve the availability of landing gear of an airplane by utilizing failure analysis on data within failure reports. In addition, the quantity of possible improvement was determined.
A 2-staged process for failure analysis was developed. The first stage can be used to discover the parts with highest potential for availability improvement. The second stage is used to determine maintenance intervals for these parts and what level of improvement they give when compared to historical data. This process was employed to the landing gear of a fighter aircraft.
A set of components with new maintenance intervals which could clearly improve their availabilities were gained as a result of the analysis. The confidence interval for the results was large due to the small amount of failure reports per equipment. As a part of maintenance improvement, a failure and a criticality analysis were both done to each component, the results of which were used to give suggestions for maintenance.
Työssä kehitettiin 2-vaiheinen vika-analyysi prosessi. Ensimmäisen osan avulla tietokantaan tallennetuista vikaraporteista voidaan löytää kaikkein suurinta käytettävyyden kehityspotentiaalia sisältävät osat. Toisella määritetään näille osille huoltojaksot ja minkälaista parannusta ne tuovat käytettävyyteen historiatietoon nähden. Tätä prosessia hyödynnettiin case-luontoisesti hävittäjän laskutelineeseen.
Analyysin tulokseksi saatiin joukko komponentteja, joille määritettyjen huoltojaksojen perusteella käytettävyyteen olisi saatavissa selkeätä parannusta. Tuloksien luottamusväliksi saatiin suuri alue, mikä johtuu tarkasteltujen laitteiden vikaraporttien määrän vähäisyydestä. Jokaiselle komponentille suoritettiin osana huollonkehitystoimenpiteitä vikaantumis- ja kriittisyysanalyysi, joiden tuloksien perusteella annettiin suosituksia huoltotoimenpiteiksi
A 2-staged process for failure analysis was developed. The first stage can be used to discover the parts with highest potential for availability improvement. The second stage is used to determine maintenance intervals for these parts and what level of improvement they give when compared to historical data. This process was employed to the landing gear of a fighter aircraft.
A set of components with new maintenance intervals which could clearly improve their availabilities were gained as a result of the analysis. The confidence interval for the results was large due to the small amount of failure reports per equipment. As a part of maintenance improvement, a failure and a criticality analysis were both done to each component, the results of which were used to give suggestions for maintenance.