Yksityisen osakeyhtiön sulautumiseen liittyvä velkojiensuoja ja velkojiensuojamenettelyn kehittäminen

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan yksityisen osakeyhtiön sulautumiseen liittyvän velkojiensuojasääntelyn kehitysmahdollisuuksia kansallisissa sulautumissa ja tutkielman tutkimuskysymys on: voisiko velkojiensuojamenettelyä kehittää yksityisten osakeyhtiöiden sulautumisissa. Tutkielmassa päädytään tulokseen, että sulautumiseen liittyvää velkojiensuojaa olisi mahdollista kehittää yksityisten osakeyhtiöiden kansallisissa sulautumissa. Tutkielmassa käsitellään erilaisia kehitysvaihtoehtoja, mutta kannatettavimpana jatkoselvitystä vaativana kehitysmahdollisuutena tutkielmassa esitetään nykyisen velkojiensuojamenettelyn korvaamista tilintarkastajan antamalla lausunnolla siitä, että sulautuminen ei vaaranna sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden velkojen maksua. Silloin kun sulautuminen tilintarkastajan antaman lausunnon mukaan vaarantaa sulautumiseen osallistuvan yhtiön velkojen maksun, olisi edelleen järjestettävä velkojienkuulutukset niille sulautumiseen osallistuville yhtiölle, joiden velkojen maksun sulautuminen vaarantaa.

Tutkielmassa esitellään erilaiset sulautumisen toteuttamistavat, sekä erilaiset sulautumistyypit, jonka lisäksi tarkastellaan sulautumiseen liittyvän velkojiensuojamenettelyn syntyä, kehitystä ja nykytilaa. Lisäksi tarkastellaan velkojiensuojamenettelyn tavoitteita sulautumisessa ja näiden tavoitteiden yhteneväisyyksiä yritysten tämän päivän toimintaympäristöön. Tällä hetkellä osakeyhtiön sulautumiseen liittyvästä velkojiensuojasta säädetään osakeyhtiölain 16 luvussa ja tärkeimpänä yksittäisenä velkojia suojaavana säännöksenä on osakeyhtiölain 16:6:ssä säädetty velkojienkuulutusmenettely. Tutkielmassa perehdytään velkojienkuulutusmenettelystä aiheutuviin ongelmiin ja esitetään ehdotuksia näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Osakeyhtiölaissa ei ole määritelty velan tai velkojan käsitettä, eikä asiasta ole myöskään esimerkiksi korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuja. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty erilaisia näkemyksiä velan ja velkojan käsitteen määritelmästä osakeyhtiölaissa. Tämän vuoksi tutkielmassa on todettu, että velan ja velkojan käsitteet ovat osakeyhtiölaissa epäselvät. Velan ja velkojan käsitteen määrittelemättömyyden vuoksi ei ole myöskään selvää keitä velkojiensuojamenettelyllä tarkalleen suojataan sulautumisessa. Tutkielmassa on päädytty tulkintakannanottona kannattamaan suppeaa velan käsitettä, jonka mukaan sulautumisessa suojattaisiin ainoastaan niitä velkojia, joilla on rahamääräisiä saatavia yhtiöltä. Tutkielmassa esitetään, että mikäli velkojiensuojamenettelyä kehitetään, tulisi myös velan ja velkojan käsitteet määritellä tarkemmin, jotta tulevaisuudessa vallitsisi yksimielisyys siitä, keitä velkojiensuojamenettelyllä suojataan.

Tutkielmassa korostetaan digitalisaation ja automatisaation merkitystä sulautumiseen liittyvän velkojiensuojan ja muiden kaupparekisteriasioiden kehittämisessä. Digitalisaatiolla ja automatisaatiolla on mahdollista tehostaa velkojiensuojamenettelyä sulautumisessa sekä viranomaisen että yksittäisen osakeyhtiön kannalta katsottuna. Tutkielmassa esitetään myös velkojienkuulutusajan lyhentämistä, sillä Suomessa nykyisin käytössä oleva kolmen kuukauden velkojienkuulutusaika on melko pitkä kansainvälisesti vertailtuna. Lisäksi tutkielmassa on tarkasteltu mahdollisuutta luopua Virallisessa lehdessä julkaistavista velkojienkuulutuksista yritysjärjestelyiden yhteydessä ja ehdotettu niiden korvaamista elektronisella menettelyllä.