”Vragu my skažem: ʼNašej Rodiny ne tron', a to otkroem sokrušitel'nyj ogon’! ʼ” : Patriotičeskie i propagandistskie massovye pesni v 1930-h godov v SSSR. Neuvostoliiton 1930-luvun isänmaalliset ja propagandistiset laulut

Abstract

Propaganda on ollut osa neuvostoihmisten elämää jo Neuvostoliiton perustamisesta lähtien. Yksi 1930-luvun propagandan monista esiintymismuodoista olivat koko kansalle suunnatut laulut. Bolsevikit pyrkivät välittämään tärkeitä arvojaan, kuten isänmaallisuutta näiden koko kansan tuntemien laulujen avulla. Tutkielmassa tarkastellaan, miten isänmaallisuus ilmenee kyseisissä lauluissa synnyinmaan, tulevan sodan, meidän ja muiden mallien kautta sekä mitä propagandan keinoja lauluissa käytettiin. Tutkimusmateriaali koostuu kahdeksasta 1930-luvulla julkaisusta laulusta. Laulut pyrittiin valitsemaan siten, että ne edustaisivat mahdollisimman laajasti 1930-luvun Neuvostoliitossa julkaistuja lauluja ja joukossa onkin niin lastenlauluja, marssilauluja kuin elokuvissa esitettyjä lauluja. Tutkimusongelmaa lähestytään kirjallisuuden tutkimuksen näkökulmasta. Tutkielman tärkeimmät teoreettiset työkalut ovat uushistorismi, joka luo tutkielmalle teoreettisen viitekehyksen sekä diskurssianalyysi, jota on käytetty konkreettisena tutkimusmenetelmä. Lisäksi apuna on käytetty tutkimuksen kannalta olennaisia käsitteitä, kuten propagandaa, isänmaallisuutta sekä edellä mainittuja isänmaallisia malleja. Tutkimuksessa ilmeni, että tärkeimpiä propagandan keinoja ovat isänmaalliset mallit yhdistettyinä muihin keinoihin, kuten toistoon, sanavalintoihin ja tunteisiin vetoamiseen. Kyseisistä malleista äitiyteen yhdistyvää synnyinmaata kuvattiin maailman parhaana maana, joka yksilön tuli aina asettaa etusijalle. Meitä kuvattiin neuvostokansan yhteisönä, jonka kaikki jäsenet toimivat oman synnyinmaansa parhaaksi. Muut puolestaan olivat tuntemattomia ihmisiä, jotka asuivat muualla kuin ”meidän maassamme”. Mikäli nämä muut ihmiset pyrkivät ylittämään Neuvostoliiton rajan, heitä alettiin kuvata vihollisina. Tulevaa sotaa kuvattiin tapahtumana, jossa jokaisen väistämätön velvollisuus oli puolustaa synnyinmaansa vapautta ja rauhaa. Sekä puna-armeija että koko neuvostokansa olivat valmiita voittoisaan sotaan. Sekä lauluissa esiintyvät isänmaalliset mallit että propagandan keinot osoittavat, että bolševikit halusivat vahvistaa neuvostokansan isänmaanrakkautta, luoda uhkakuvia muista maista ja arkipäiväistää mahdollista tulevaa sodasta. Laulut kuvastavat 1930-luvun Neuvostoliiton todellisuutta, sillä yhteiskunnan tapahtumat heijastuvat myös lauluihin. Koko kansan tuntemissa lauluissa näkyy myös selvästi kyseisen ajan neuvostokansalaisia ympäröivä totalitaarinen ideologia.