Puun ja kuoren välissä? Institutionaalisten logiikoiden moninaisuus tapahtumaturvallisuuden hybridisessä asetelmassa
Joentakanen, Jaakko (2020)
Joentakanen, Jaakko
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003112668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003112668
Tiivistelmä
Tämän pro gradun tarkoitus on lisätä ymmärrystä institutionaalisista logiikoista ja niiden moninaisuudesta hybridisessä kontekstissa. Tutkimusongelmaa lähestytään käyttämällä empiirisenä kohteena tapahtumaturvallisuuden monitoimijaista asetelmaa, jossa viranomaiset, kaupunki ja yksityisen sektorin toimijat pyrkivät yhteiseen lopputulokseen: turvalliseen ja taloudellisesti kannattavaan yleisötapahtumaan. Empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla tapahtumajärjestämisen ja -turvallisuuden ammattilaisia eri sektoreilta. Aineistonkeruun tarkoituksena on ollut muodostaa kattava kuva toimijaverkostosta ja niistä institutionaalisiin logiikoihin liittyvistä ilmiöistä, joita tapahtumaturvallisuuden alalla tunnistetaan.
Institutionaalisten logiikoiden ja niiden moninaisuuden hahmottamiseksi käytetään teoreettista viitekehystä, joka pohjautuu hybridihallinnan ja instituutioiden tutkimukseen. Varsinaiset institutionaaliset logiikat on pyritty tunnistamaan ja sanoittamaan aineistolähtöisesti tutkimuksen tekijän toimesta, kun taas logiikoiden moninaisuuden tunnistamiseksi on käytetty Besharovin & Smithin (2014) nelikenttää moninaisuuden ilmenemistyypeistä. Ilmiöitä on pyritty tutkimaan analyysin eri tasoilla, joiden määrittely perustuu niin ikään hybridihallinnan aiempaan tutkimukseen.
Tulokset on luokiteltu kolmeen osaan: tunnistetut logiikat, logiikoiden moninaisuuden ilmenemistyypit ja logiikoiden moninaisuus analyysin eri tasoilla. Tapahtumaturvallisuuden kokonaisuudessa tunnistetaan vaikuttavan neljä institutionaalista logiikkaa: voitontavoittelun logiikka, julkisen talouden kestävyyden logiikka, yhteiskunnallinen turvallisuustyön vaikuttavuuden logiikka ja yhteisöllisyyden logiikka. Näiden logiikoiden moninaisuus voi ilmentyä synergiana, konfliktina, kilpailuna tai yhden logiikan dominointina. Moninaisuus näyttäytyy kolmella analyysin tasolla, joista jokaisella nousee esiin eri vaatimus moninaisuuden hallinnalle: Mikrotasolla logiikoiden moninaisuus näyttäisi edellyttävän organisaatiolta ennen kaikkea tilivelvollisuuden moninaisuuden hallintaa, mesotasolla logiikoiden moninaisuudesta seuraa vaatimus verkoston toimijoiden väliselle luottamukselle. Makrotasolla esiin nousee, että toimialan kehittäminen edellyttää yhtenäisiä toimintatapoja yli institutionaalisten rajojen.
Tutkimuksen perusteella institutionaalisten logiikoiden ja niiden moninaisuuden ymmärtämiseksi tulee kiinnittää tähänastista tutkimusta enemmän huomiota logiikoiden väliseen positiiviseen yhteisvaikutukseen eli asetelmaan, jossa logiikat tukevat ja jopa tarvitsevat toisiaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Logiikoiden moninaisuuden ymmärtämiseksi niiden ilmentymistä tulee tarkastella samanaikaisesti analyysin eri tasoilla ja eri tasoilla ilmenevien moninaisuuksien suhdetta toisiinsa. Jatkotutkimuksen haasteeksi jää institutionaalisten logiikoiden moninaisuuden hallinnan ja johtamiskeinojen ymmärtäminen analyysin eri tasoilla. Turvallisuuskontekstissa keskustelua olisi mielenkiintoista jatkaa pohtimalla institutionaalisesta näkökulmasta sitä, missä määrin yhteiskunnallinen turvallisuuskeskustelu ja maailmalla tapahtuneet väkivaltateot vaikuttavat toimialan ja yksittäisten verkostojen toimintatapoihin.
Institutionaalisten logiikoiden ja niiden moninaisuuden hahmottamiseksi käytetään teoreettista viitekehystä, joka pohjautuu hybridihallinnan ja instituutioiden tutkimukseen. Varsinaiset institutionaaliset logiikat on pyritty tunnistamaan ja sanoittamaan aineistolähtöisesti tutkimuksen tekijän toimesta, kun taas logiikoiden moninaisuuden tunnistamiseksi on käytetty Besharovin & Smithin (2014) nelikenttää moninaisuuden ilmenemistyypeistä. Ilmiöitä on pyritty tutkimaan analyysin eri tasoilla, joiden määrittely perustuu niin ikään hybridihallinnan aiempaan tutkimukseen.
Tulokset on luokiteltu kolmeen osaan: tunnistetut logiikat, logiikoiden moninaisuuden ilmenemistyypit ja logiikoiden moninaisuus analyysin eri tasoilla. Tapahtumaturvallisuuden kokonaisuudessa tunnistetaan vaikuttavan neljä institutionaalista logiikkaa: voitontavoittelun logiikka, julkisen talouden kestävyyden logiikka, yhteiskunnallinen turvallisuustyön vaikuttavuuden logiikka ja yhteisöllisyyden logiikka. Näiden logiikoiden moninaisuus voi ilmentyä synergiana, konfliktina, kilpailuna tai yhden logiikan dominointina. Moninaisuus näyttäytyy kolmella analyysin tasolla, joista jokaisella nousee esiin eri vaatimus moninaisuuden hallinnalle: Mikrotasolla logiikoiden moninaisuus näyttäisi edellyttävän organisaatiolta ennen kaikkea tilivelvollisuuden moninaisuuden hallintaa, mesotasolla logiikoiden moninaisuudesta seuraa vaatimus verkoston toimijoiden väliselle luottamukselle. Makrotasolla esiin nousee, että toimialan kehittäminen edellyttää yhtenäisiä toimintatapoja yli institutionaalisten rajojen.
Tutkimuksen perusteella institutionaalisten logiikoiden ja niiden moninaisuuden ymmärtämiseksi tulee kiinnittää tähänastista tutkimusta enemmän huomiota logiikoiden väliseen positiiviseen yhteisvaikutukseen eli asetelmaan, jossa logiikat tukevat ja jopa tarvitsevat toisiaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Logiikoiden moninaisuuden ymmärtämiseksi niiden ilmentymistä tulee tarkastella samanaikaisesti analyysin eri tasoilla ja eri tasoilla ilmenevien moninaisuuksien suhdetta toisiinsa. Jatkotutkimuksen haasteeksi jää institutionaalisten logiikoiden moninaisuuden hallinnan ja johtamiskeinojen ymmärtäminen analyysin eri tasoilla. Turvallisuuskontekstissa keskustelua olisi mielenkiintoista jatkaa pohtimalla institutionaalisesta näkökulmasta sitä, missä määrin yhteiskunnallinen turvallisuuskeskustelu ja maailmalla tapahtuneet väkivaltateot vaikuttavat toimialan ja yksittäisten verkostojen toimintatapoihin.