Henkivakuutusten kuolemantapauskorvausten perintöverolakiuudistuksen vaikutus henkivakuutustoimintaan
Tuovinen, Tiina (2020)
2020
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003092618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003092618
Tiivistelmä
Henkivakuutusten verokohtelu on muuttunut useita kertoja viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Ennen vuotta 1989 henkivakuutusmaksut olivat rajoitetusti verovähennyskelpoisia ja vakuutuskorvaukset pääsääntöisesti verovapaita. Vuodesta 1996 alkaen lähiomaiselle kuoleman perusteella maksettava vakuutuskorvaus siirtyi perintöverotuksen alaiseksi. Tällöin kuolemantapauskorvaus säädettiin kuitenkin osittain verovapaaksi sosiaalisiin syihin vedoten. Kuoleman perusteella maksettava vakuutuskorvaus oli lähiomaiselle 35 000 euroon asti perintöverosta verovapaata. Leskelle henkivakuutuskorvauksesta verovapaata oli puolet, kuitenkin aina vähintään 35 000 euroa. Perintö- ja lahjaverolakia (12.7.1940/378) muutettiin 1.1.2017 siten, että perittävän kuoleman johdosta lähiomaiselle tai kuolinpesälle maksettavan vakuutuskorvauksen osittainen verovapaus poistettiin.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten henkivakuutusten kuolemantapauskorvausten perintöverolakiuudistus on vaikuttanut henkivakuutustoimintaan. Lakiuudistusta arvioidaan erityisesti henkivakuutusyhtiöiden näkökulmasta, mutta myös muiden vakuutusalan toimijoiden näkemykset ovat esillä. Tutkimus on pääosin laadullinen tutkimus, jossa hyödynnetään useita metodeja ja aineistoja. Tutkimusaineisto on muodostettu lainvalmistelun asiantuntijalausunnoista, asiantuntijahaastatteluista, Finanssivalvonnan henkivakuutusten tilastoaineistosta sekä Finanssialan vakuutusyhtiöiden tuloskatsauksista.
Ennenaikainen kuolema on erityisriski etenkin taloudellisilta seuraamuksiltaan. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat varautuneet varsin vaatimattomasti perheen huoltajan kuoleman varalta, vaikka sosiaaliturvan tarjoamat etuudet ovat rajallisia ja usein yksilön tarpeisiin nähden riittämättömiä. Vapaaehtoisten henkivakuutusten tehtävänä onkin täydentää lakisääteistä turvaa.
Tämän tutkimuksen päätavoitteena on esitellä mahdollisimman kattavasti taloudellisen toimeentulon turvaamisen keinoja, mikäli kuolemanriski toteutuu. Henkivakuutusten lisäksi tutkielmassa esitellään eri vakuutuksista maksettavia perhe-eläkkeitä. Perhe-eläkkeiden kannalta ajankohtaista on työeläkejärjestelmän perhe-eläkkeisiin suunnitteilla olevat muutokset.
Suomessa on merkittävä henkivakuutusturvan vaje, joten yhteiskunnan tulisi kannustaa omaehtoiseen varautumiseen. Lakiuudistus sai osakseen kritiikkiä, sillä sen katsottiin vaikuttavan vapaaehtoiseen henkivakuuttamiseen. Lakiuudistus kosketti lukuisia suomalaisia työntekijöitä, jotka ovat vakuutettuina työntekijäin ryhmähenkivakuutuksessa, sillä verovapauden poisto koski myös ryhmähenkivakuutusta.
Asiantuntijalausunnoista voidaan havaita, että vakuutusalan toimijat ja sidosryhmät vastustivat lakimuutosta joko osittain tai kaikilta osin. Lakiuudistuksella oli vaikutusta henkivakuutustoimintaan, ja se vaikutti henkivakuutustuotteisiin eri tavalla, sillä riski- ja säästöhenkivakuutus hankitaan eri asiakastarpeisiin. Koska riskihenkivakuutus hankitaan perheen tai läheisten taloudellista toimeentuloa varten, ei lakiuudistuksella ollut vaikutusta riskihenkivakuutuksiin. Säästöhenkivakuutuksia on käytetty perintösuunnittelun välineenä, joten lakiuudistuksella oli vaikutusta niihin. Lisäksi kapitalisaatiosopimusten suosio palautui. Lakiuudistuksesta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden tuotteille on edelleen tarvetta ja kysyntää.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten henkivakuutusten kuolemantapauskorvausten perintöverolakiuudistus on vaikuttanut henkivakuutustoimintaan. Lakiuudistusta arvioidaan erityisesti henkivakuutusyhtiöiden näkökulmasta, mutta myös muiden vakuutusalan toimijoiden näkemykset ovat esillä. Tutkimus on pääosin laadullinen tutkimus, jossa hyödynnetään useita metodeja ja aineistoja. Tutkimusaineisto on muodostettu lainvalmistelun asiantuntijalausunnoista, asiantuntijahaastatteluista, Finanssivalvonnan henkivakuutusten tilastoaineistosta sekä Finanssialan vakuutusyhtiöiden tuloskatsauksista.
Ennenaikainen kuolema on erityisriski etenkin taloudellisilta seuraamuksiltaan. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat varautuneet varsin vaatimattomasti perheen huoltajan kuoleman varalta, vaikka sosiaaliturvan tarjoamat etuudet ovat rajallisia ja usein yksilön tarpeisiin nähden riittämättömiä. Vapaaehtoisten henkivakuutusten tehtävänä onkin täydentää lakisääteistä turvaa.
Tämän tutkimuksen päätavoitteena on esitellä mahdollisimman kattavasti taloudellisen toimeentulon turvaamisen keinoja, mikäli kuolemanriski toteutuu. Henkivakuutusten lisäksi tutkielmassa esitellään eri vakuutuksista maksettavia perhe-eläkkeitä. Perhe-eläkkeiden kannalta ajankohtaista on työeläkejärjestelmän perhe-eläkkeisiin suunnitteilla olevat muutokset.
Suomessa on merkittävä henkivakuutusturvan vaje, joten yhteiskunnan tulisi kannustaa omaehtoiseen varautumiseen. Lakiuudistus sai osakseen kritiikkiä, sillä sen katsottiin vaikuttavan vapaaehtoiseen henkivakuuttamiseen. Lakiuudistus kosketti lukuisia suomalaisia työntekijöitä, jotka ovat vakuutettuina työntekijäin ryhmähenkivakuutuksessa, sillä verovapauden poisto koski myös ryhmähenkivakuutusta.
Asiantuntijalausunnoista voidaan havaita, että vakuutusalan toimijat ja sidosryhmät vastustivat lakimuutosta joko osittain tai kaikilta osin. Lakiuudistuksella oli vaikutusta henkivakuutustoimintaan, ja se vaikutti henkivakuutustuotteisiin eri tavalla, sillä riski- ja säästöhenkivakuutus hankitaan eri asiakastarpeisiin. Koska riskihenkivakuutus hankitaan perheen tai läheisten taloudellista toimeentuloa varten, ei lakiuudistuksella ollut vaikutusta riskihenkivakuutuksiin. Säästöhenkivakuutuksia on käytetty perintösuunnittelun välineenä, joten lakiuudistuksella oli vaikutusta niihin. Lisäksi kapitalisaatiosopimusten suosio palautui. Lakiuudistuksesta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden tuotteille on edelleen tarvetta ja kysyntää.