Onko puolueella merkitystä presidentinvaaleissa? : Analyysi ehdokkaan puoluetaustan vaikutuksesta äänestyspäätökseen
Kujanen, Maarika (2020)
Kujanen, Maarika
2020
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003072589
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003072589
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee ehdokkaan puoluetaustan vaikutusta äänestyspäätökseen Suomen presidentinvaaleissa. Vuoden 2018 presidentinvaalit olivat asetelmaltaan hyvin erilaiset verrattuna muihin 2000-luvun presidentinvaaleihin, sillä valituksi tuli ensimmäistä kertaa valitsijayhdistyksen ehdokas yli 60 prosentin kannatuksella ja ilman toista vaalia. Erityisesti tämä tulos innoitti tutkimaan ehdokkaan puoluetaustan merkitystä juuri presidentinvaalien näkökulmasta, sillä ainakin julkisen keskustelun perusteella puolueen merkitystä pidettiin hyvin pienenä. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu poliittisen kiinnittymisen ja politiikan henkilöitymisen teorioihin, joiden lisäksi käsitellään puoluepolitiikan haasteita sekä puolueen ja ehdokkaan suhteellista merkitystä äänestyspäätöksen kannalta. Teoriassa nojataan erityisesti eduskuntavaalitutkimukseen, josta johdettuja havaintoja verrataan presidentinvaaleihin.
Tutkielman analyysi on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin ja tutkimusaineistona käytetään Kantar TNS Oy:n keräämää vuoden 2018 presidentinvaalien 1. kierroksen kyselytutkimusaineistoa, sekä vertailun vuoksi saman kerääjän kyselytutkimusaineistoja vuosien 2000, 2006 ja 2012 presidentinvaaleista. Tutkimusmenetelminä käytetään logistista regressioanalyysia sekä ristiintaulukointeja. Logistisen regressioanalyysin avulla pyritään selvittämään, miten eri tekijät vaikuttavat siihen, että ehdokkaan puoluetaustalla on vaikutusta vastaajan äänestyspäätökseen. Tarkastelussa on erityisesti poliittinen kiinnittymisen yhteys puoluetaustan vaikutukseen. Tutkimusaineistoja tutkitaan tarkemmin ristiintaulukointien sekä muiden aineistovertailujen avulla.
Tutkielman keskeiset havainnot osoittavat, että ehdokkaalla on äänestyspäätöksen kannalta enemmän merkitystä kuin puolueella ja puolueen merkitys presidentinvaaleissa näyttäisi vähentyneen 2000-luvulla. Tutkimusaineistosta johdetun logistisen regressioanalyysin perusteella poliittinen kiinnostus ja luottamus puolueisiin vaikuttavat vahvasti siihen, että ehdokkaan puoluetaustalla on vaikutusta henkilön äänestyspäätökseen. Myös sillä, että vastaaja sijoittaa itsensä selkeästi poliittisesti vasemmalle tai oikealle, on vaikutusta ehdokkaan puoluetaustan painottamiseen. Lisäksi nuorilla ikäluokilla ehdokkaan puoluetaustalla oli enemmän vaikutusta äänestyspäätökseen ja puolueiden merkitys oli erityisen vähäinen ehdokkaita asettaneista puolueista SDP:n ja keskustan kannattajille. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ehdokkaan puoluetaustalla on merkitystä äänestäjälle presidentinvaaleissa, mutta muut tekijät, kuten ehdokkaan kyvykkyyteen, pätevyyteen ja ominaisuuksiin liittyvät syyt, vaikuttavat enemmän. Tulokset kuitenkin vahvistavat politiikan henkilöitymisen ja poliittisen kiinnittymisen vaikutusta tarkasteltavaan ilmiöön.
Tutkielman analyysi on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin ja tutkimusaineistona käytetään Kantar TNS Oy:n keräämää vuoden 2018 presidentinvaalien 1. kierroksen kyselytutkimusaineistoa, sekä vertailun vuoksi saman kerääjän kyselytutkimusaineistoja vuosien 2000, 2006 ja 2012 presidentinvaaleista. Tutkimusmenetelminä käytetään logistista regressioanalyysia sekä ristiintaulukointeja. Logistisen regressioanalyysin avulla pyritään selvittämään, miten eri tekijät vaikuttavat siihen, että ehdokkaan puoluetaustalla on vaikutusta vastaajan äänestyspäätökseen. Tarkastelussa on erityisesti poliittinen kiinnittymisen yhteys puoluetaustan vaikutukseen. Tutkimusaineistoja tutkitaan tarkemmin ristiintaulukointien sekä muiden aineistovertailujen avulla.
Tutkielman keskeiset havainnot osoittavat, että ehdokkaalla on äänestyspäätöksen kannalta enemmän merkitystä kuin puolueella ja puolueen merkitys presidentinvaaleissa näyttäisi vähentyneen 2000-luvulla. Tutkimusaineistosta johdetun logistisen regressioanalyysin perusteella poliittinen kiinnostus ja luottamus puolueisiin vaikuttavat vahvasti siihen, että ehdokkaan puoluetaustalla on vaikutusta henkilön äänestyspäätökseen. Myös sillä, että vastaaja sijoittaa itsensä selkeästi poliittisesti vasemmalle tai oikealle, on vaikutusta ehdokkaan puoluetaustan painottamiseen. Lisäksi nuorilla ikäluokilla ehdokkaan puoluetaustalla oli enemmän vaikutusta äänestyspäätökseen ja puolueiden merkitys oli erityisen vähäinen ehdokkaita asettaneista puolueista SDP:n ja keskustan kannattajille. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ehdokkaan puoluetaustalla on merkitystä äänestäjälle presidentinvaaleissa, mutta muut tekijät, kuten ehdokkaan kyvykkyyteen, pätevyyteen ja ominaisuuksiin liittyvät syyt, vaikuttavat enemmän. Tulokset kuitenkin vahvistavat politiikan henkilöitymisen ja poliittisen kiinnittymisen vaikutusta tarkasteltavaan ilmiöön.