Premalignit ihomuutokset TAYS:ssa vuosina 2006–2015 hoidetuilla okasolusyöpäpotilailla

Abstract

Okasolusyövän esiasteita eli premaligneja ihomuutoksia ovat aktiinikeratoosi ja Bowenin tauti. Nämä varsin yleiset ihomuutokset voivat kehittyä edelleen ihon okasolusyöväksi. Tietoa esiasteiden yleisyydestä Suomessa ei ole, koska niitä ei kirjata virallisiin rekistereihin, mutta kliinikoille nämä ovat varsin yleisiä löydöksiä. Suomessa ei ole vielä kansallista hoitosuositusta okasolusyöville. Tämä työ tarjoaa uutta tietoa esiasteiden yleisyydestä okasolusyöpäpotilailla. Aineisto koostui Fimlab Laboratoriot Oy:n tietojärjestelmästä kerätystä listauksesta ihonäytteistä, joissa oli todettu okasolusyöpä vuosina 2006–2015. TAYS:n potilaskertomuksista selvitettiin todellisten syöpien määrä yhdistäen tiedot koepaloista ja lopullisista leikkeistä. Kasvainten ominaisuudet, histologiset tiedot, potilaan saamat hoidot sekä potilaalla todetut okasolusyövän esiasteet ja aiempi ihosyöpästatus tilastoitiin. Lopullinen tutkimuskohortti koostui 1 131 okasolusyövästä ja 774 potilaasta. Potilaat olivat pääosin iäkkäitä, yli 70 vuotiaita. Tulosten perusteella okasolusyöpien vuosittainen määrä on kasvanut Pirkanmaalla kymmenen vuoden seuranta-aikana. Potilaista 72 %:lla oli löydetty aiemmin tai löydettiin seuranta-aikana okasolusyövän esiasteita. Esiasteita oli etenkin multippeleita okasolusyöpiä sairastavilla potilailla. Potilailla, joilla oli okasolusyövän esiasteita, oli pääasiassa ohuempia kasvaimia ja ne sijaitsivat auringolle altistuneilla alueilla. Sen sijaan potilailla, joilla ei ollut okasolusyövän esiasteita, oli enemmän paksumpia kasvaimia ja ne sijaitsivat useammin auringolle altistumattomilla alueilla, kuten suussa, genitaaleissa ja alaraajoissa. Ihon okasolusyöpä on pääasiassa iäkkäiden sairaus ja sen ennuste on hyvä, mutta limakalvon okasolusyöpää sairastavilla on merkittävästi huonompi ennuste ja potilaat ovat myös muihin potilaisiin verrattuna nuorempia. Okasolusyövän esiasteet ovat varsin yleisiä ja iäkkäiden potilaiden ihon tutkiminen on jatkossa entistä tärkeämpää. Perusterveydenhuollon rooli on keskeinen ihomuutosten varhaiseksi tunnistamiseksi. On myös tärkeää jatkaa väestön neuvontaa oikeaoppisesta aurinkosuojauksesta.