Tarkkoja kriteereitä vai mututuntumaa? : Rehtoreiden näkemyksiä luokanopettajien rekrytoinneista
Smolander, Milla (2020)
2020
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003042544
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003042544
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia rehtoreiden näkemyksiä luokanopettajien rekrytoinneista. Tutkimukseen haastatellut neljä rehtoria työskentelivät samassa kantahämäläisessä kunnassa. Kaksi rehtoreista oli toiminut virassaan noin kymmenen vuoden ajan ja kaksi noin kahdenkymmenen vuoden ajan.
Luokanopettajakoulutuksen valintakriteerit ovat selvät ja aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Laissa on määritelty asetustasoisesti luokanopettajan kelpoisuus, mutta muita kriteereitä tai ohjeistusta luokanopettajan valitsemisesta virkaan ei ole. Tutkimuksessa selvitettiin, millä perusteella rehtorit tekevät päätöksiä rekrytoidessaan uusia luokanopettajia virkaan ja millaiset kriteerit painottuvat hakijoiden kohdalla. Teoreettisina lähtökohtina tutkimukselle oli aiempi tutkimus rekrytoinnin problematiikasta, luokanopettajakoulutuksen valintakriteereistä sekä luokanopettajien akateemisuudesta.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Neljää rehtoria haastateltiin viiden, tarvittaessa kuuden, eri teeman avulla liittyen rekrytointiprosessiin. Aineisto analysoitiin abduktiivisen päättelyn avulla ja jaettiin viiteen eri teemaan rekrytointiprosessin mukaan: hakuilmoitus, hakuasiakirja, haastattelu, lopullinen päätös sekä luokanopettajan akateemisuus. Jokaisessa rekrytointivaiheessa painottuivat erilaiset kriteerit hakijoiden kohdalla. Luokanopettajan opinnoista painotettiin ainoastaan luokanopettajan pätevyyttä. Opintojen rakenteella tai arvosanoilla ei ollut painavaa merkitystä rekrytointiprosessissa, ellei haettu jotain tiettyä erikoisosaamista esimerkiksi tietyn oppiaineen opettamiseen. Kasvatustieteiden tohtorin tutkinto ei ollut rekrytointietu. Henkilökohtaisista ominaisuuksista rehtorit mainitsivat erityisesti harrastuneisuuden sekä vuorovaikutustaidot. Muita rekrytointiin vaikuttavia tekijöitä olivat hakijan työkokemus, motivaatio työhön sekä ensivaikutelma.
Tutkimuksen perusteella rehtorit eivät ole kaikissa asioissa samaa mieltä, koska valintaperusteet työllistymiseen eivät ole yksiselitteisiä. Rehtoreiden mukaan rekrytointi on vaikeaa, koska tarkkoja perusteita valinnalle ei ole. Rekrytoinnissa osa rehtoreista painotti enemmän työkokemusta ja osa taas hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tutkimuksen perusteella rekrytointitutkimuksen tekeminen sekä valintaperusteiden yhtenäistäminen olisi tärkeää.
Luokanopettajakoulutuksen valintakriteerit ovat selvät ja aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Laissa on määritelty asetustasoisesti luokanopettajan kelpoisuus, mutta muita kriteereitä tai ohjeistusta luokanopettajan valitsemisesta virkaan ei ole. Tutkimuksessa selvitettiin, millä perusteella rehtorit tekevät päätöksiä rekrytoidessaan uusia luokanopettajia virkaan ja millaiset kriteerit painottuvat hakijoiden kohdalla. Teoreettisina lähtökohtina tutkimukselle oli aiempi tutkimus rekrytoinnin problematiikasta, luokanopettajakoulutuksen valintakriteereistä sekä luokanopettajien akateemisuudesta.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Neljää rehtoria haastateltiin viiden, tarvittaessa kuuden, eri teeman avulla liittyen rekrytointiprosessiin. Aineisto analysoitiin abduktiivisen päättelyn avulla ja jaettiin viiteen eri teemaan rekrytointiprosessin mukaan: hakuilmoitus, hakuasiakirja, haastattelu, lopullinen päätös sekä luokanopettajan akateemisuus. Jokaisessa rekrytointivaiheessa painottuivat erilaiset kriteerit hakijoiden kohdalla. Luokanopettajan opinnoista painotettiin ainoastaan luokanopettajan pätevyyttä. Opintojen rakenteella tai arvosanoilla ei ollut painavaa merkitystä rekrytointiprosessissa, ellei haettu jotain tiettyä erikoisosaamista esimerkiksi tietyn oppiaineen opettamiseen. Kasvatustieteiden tohtorin tutkinto ei ollut rekrytointietu. Henkilökohtaisista ominaisuuksista rehtorit mainitsivat erityisesti harrastuneisuuden sekä vuorovaikutustaidot. Muita rekrytointiin vaikuttavia tekijöitä olivat hakijan työkokemus, motivaatio työhön sekä ensivaikutelma.
Tutkimuksen perusteella rehtorit eivät ole kaikissa asioissa samaa mieltä, koska valintaperusteet työllistymiseen eivät ole yksiselitteisiä. Rehtoreiden mukaan rekrytointi on vaikeaa, koska tarkkoja perusteita valinnalle ei ole. Rekrytoinnissa osa rehtoreista painotti enemmän työkokemusta ja osa taas hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tutkimuksen perusteella rekrytointitutkimuksen tekeminen sekä valintaperusteiden yhtenäistäminen olisi tärkeää.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5755]