Toimeentulotuki paikkaansa hakemassa - sosiaalialan ammattilaisten näkökulmia toimeentulotuen alikäyttöön

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella toimeentulotuen alikäyttöä aiheuttavia tekijöitä. Tutkimuksen aineisto sisältää neljä haastattelua, joihin osallistui yhteensä seitsemän haastateltavaa. Tutkimuskysymyksiä on kak-si. Ensimmäisessä kartoitetaan yleisiä teemoja liittyen toimeentulotuen alikäyttöön. Toisessa kysymyksessä tiedustellaan syitä sille, millä tavoin toimeentulotuen perusosan siirto Kelaan aiheuttaa toimeentulotuen ali-käyttöä. Tutkimuksen tulkinnallisena kehyksenä toimii van Oorschotin interaktiivinen malli. Interaktiivisen mallin mukaan tukien alikäyttö voidaan jaotella järjestelmän ja lain tasolle, viranomaistasolle sekä asiakkaan tasol-le. Tutkimus on metodologialtaan laadullinen. Päämääränä on selvittää temaattisen analyysin keinoin, mitkä tekijät ovat sosiaalialan ammattilaisten mielestä tällä hetkellä tuottamassa toimeentulotuen alikäyttöä. Tutkimus osoittaa toimeentulotuen alikäytön olevan seurausta erityisesti järjestelmätason ongelmista. Tutkimuksen perusteella toimeentulotuen alikäyttöä aiheuttaa varsinkin perusosan käsittelyn siirtyminen Ke-laan. Tekijöistä merkittävimpiä ovat Kelan ja kuntien sosiaalitoimen välisen vuorovaikutuksen ongelmat. Puutteellisen yhteistyön vuoksi toimeentulotuen asiakkaita putoaa perusosan varaan tai he jäävät kokonaan ilman tukea. Toimeentulotuen hakemisesta on tullut vähemmän läpinäkyvää kuin aiemmin ja asiakkaiden oikeusturva on heikentynyt. Nykyisessä järjestelmässä on epäselvää, kenellä on viimesijainen vastuu toi-meentulotuen hakijasta. Siirtyminen sähköiseen hakemiseen on vaikeuttanut erityisesti heikkoresurssisten hakijoiden tilannetta. Yleisten teemojen osalta alikäyttöä ovat aiheuttamassa tuen hakemiseen liittyvät kustannukset, joiden vuoksi toimeentulotuki jätetään hakematta. Alikäyttöä aiheuttavat tiedon puutteeseen liittyvät tekijät, kuten toimeentulotukeen liittyvän tiedon kasautuminen pääosin verkkoon. Toimeentulotuen alikäyttöä on lisäämäs-sä myös vaihtoehtoisten verkostojen käyttäminen virallisen järjestelmän sijasta.

The purpose of this study is to investigate potential causes for the underusage of Kela´s income support benefit. The material for used for the study consisted of four interviews that included seven interviewees in total. There were two research questions. The first was to clarify common themes regarding the underusage of income support and the second was to gain information on how Finnish social security system causes underusage of the income support benefit. The interpretative framework used for this study is the van Oorschot interactive model. According to the model, underusage can be divided to different levels: systematic, legal, official and client. The study uses qualitative methodology. Its purpose is to discover by means of thematic analysis what are the reasons, according to social officials, that cause underusage of the income support benefit. The study indicates that underusage of the income support benefit is in large part a result of issues on the systematic level. According to the study, the underusage of the income support benefit is caused espe-cially by the shift in the processing of basic allowance benefit applications to Kela. Among the most im-portant causes are problems in communication between Kela and municipal social offices. Due to lacking co-operation, clients seeking the income support benefit drop out of the system and are left to subsist on the basic allowance benefit or entirely without monetary support. The system for applying for income sup-port benefits has become less transparent and the client´s legal protection has weakened. In the current system, it is unclear who is actually responsible for the client. The shift to electronic application forms has been especially harmful to the most vulnerable applicants. On a more general thematic level, underusage is caused by the costs of making the application, due to which an application is not submitted. Underusage is also caused by factors relating to the lack of infor-mation, such as information on basic allowance benefit applications being primarily available online. The underusage of the basic allowance benefit is also increased by the usage of alternative networks instead of the official system.