Journalismi maakuvan luojana: Suomen maakuva japanilaisessa sanomalehdessä vuonna 2017
Tuupanen, Veera (2020)
2020
Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Journalism and Media Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003032510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003032510
Tiivistelmä
Pro gradu -työssäni tutkin sitä, mitä Suomesta kirjoitetaan maapallon toisella puolella, Japanissa. Tutkimuskysymykseni on minkälaisen kuvan japanilaisen sanomalehti Asahi Shimbunin jutut luovat Suomesta maan 100-vuotisjuhlavuonna. Aineistonani on japanilaisen Asahi Shimbun -sanomalehden Suomi-aiheiset juttuartikkelit vuodelta 2017. Työni teoriaosuus käsittelee sitä, miten maakuva muodostuu, millaisia Suomen maakuva- ja brändi ovat sekä journalismin roolia maakuvan luojana ja mediavälitteisen mielikuvan muodostumista. Lisäksi kontekstin ymmärtämiseksi kerron japanilaisesta mediajärjestelmästä.
Kuvailen aineistoani määrällisesti ensin kokonaisuutena, minkä jälkeen sisällönanalyysin avulla käsittelen osaa aineistostani tarkemmin laadullisesti. Määrällisessä osiossa tarkastelen sitä, mistä aiheista, ja millä juttutyypeillä Suomesta on kirjoitettu. Luku sisältää myös suomalaisten henkilöiden määrän, Suomen otsikkotasolla sekä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden näkyvyyttä. Laadullisessa osiossa pureudun artikkeleiden aiheisiin tarkemmin sekä niiden sävyyn ja toimijoihin.
Vuonna 2017 Suomen maakuva Japanissa on myönteinen ja monipuolinen. Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta ja maamielikuva tuntuu melko muuttumattomalta. Mielikuva joulupukin, Muumien ja puhtaan luonnon maana on väistynyt hyvinvointiyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin taidonnäytteiden tieltä. Tutkimuksessani selviää, että Japanissa Suomesta kirjoitetaan erityisesti urheilun, kulttuurin ja yhteiskunnan näkökulmista. Suomesta on kirjoitettu suurimmaksi osaksi lyhyitä mainintoja, mutta maata käsitellään myös kokonaisissa artikkeleissa. Suomesta puhutaan pääosin myönteisesti, mutta myös neljä artikkelia käsittelevät negatiivisia aiheita. Asahi Shimbunissa kuuluu sekä suomalaisten julkisuuden henkilöiden että tavallisten kansalaisten ääni. Myös toimittaja on tuonut mielipiteensä esiin osassa artikkeleista.
Kuvailen aineistoani määrällisesti ensin kokonaisuutena, minkä jälkeen sisällönanalyysin avulla käsittelen osaa aineistostani tarkemmin laadullisesti. Määrällisessä osiossa tarkastelen sitä, mistä aiheista, ja millä juttutyypeillä Suomesta on kirjoitettu. Luku sisältää myös suomalaisten henkilöiden määrän, Suomen otsikkotasolla sekä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden näkyvyyttä. Laadullisessa osiossa pureudun artikkeleiden aiheisiin tarkemmin sekä niiden sävyyn ja toimijoihin.
Vuonna 2017 Suomen maakuva Japanissa on myönteinen ja monipuolinen. Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta ja maamielikuva tuntuu melko muuttumattomalta. Mielikuva joulupukin, Muumien ja puhtaan luonnon maana on väistynyt hyvinvointiyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin taidonnäytteiden tieltä. Tutkimuksessani selviää, että Japanissa Suomesta kirjoitetaan erityisesti urheilun, kulttuurin ja yhteiskunnan näkökulmista. Suomesta on kirjoitettu suurimmaksi osaksi lyhyitä mainintoja, mutta maata käsitellään myös kokonaisissa artikkeleissa. Suomesta puhutaan pääosin myönteisesti, mutta myös neljä artikkelia käsittelevät negatiivisia aiheita. Asahi Shimbunissa kuuluu sekä suomalaisten julkisuuden henkilöiden että tavallisten kansalaisten ääni. Myös toimittaja on tuonut mielipiteensä esiin osassa artikkeleista.