Lasten käsityksiä maskuliinisuudesta
Huhtinen, Eino; Aarnio, Matti (2020)
2020
Luokanopettaja, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Teacher Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003032493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003032493
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten käsityksiä maskuliinisuudesta. Tutkimuskysymyksemme olivat: millaisia käsityksiä lapset liittävät maskuliinisuuteen, millaisia maskuliinisia ominaisuuksia lapset pitävät suotavina sekä millaisia maskuliinisia ominaisuuksia lapset pitävät epäsuotavina.
Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentui erilaisten maskuliinisuusteorioiden, erityisesti hegemonisen maskuliinisuuden pohjalta. Tämän lisäksi teoriaosuudessa tukeuduttiin toimijuutta käsittelevään teoriaan sekä aikaisempiin mies- ja maskuliinisuustutkimuksiin.
Tutkimuksen tutkimusotteena oli fenomenografia, sillä tutkimuksen keskiössä olivat käsitykset. Tutkimuksen aineisto kerättiin kevättalvella 2019 Pirkanmaan alueelta peruskoulun yleisopetuksessa olevilta 5. ja 6.luokkalaisilta. Tutkimusaineiston laajuudeksi muodostui viiden koululuokan joukko, joista tutkimukseen osallistui yhteensä 87 oppilasta. Osallistuneiden sukupuoli jakautui seuraavasti: 35 poikaa, 51 tyttöä. Lisäksi yhdessä vastauksessa sukupuolta ei ollut ilmoitettu. Aineistonkeruussa käytettiin kahta eri menetelmää: avoimia kysymyksiä sisältävää kyselylomaketta sekä yksilöllistä teemahaastattelua, johon valitsimme kyselylomakkeiden perusteella 8 vastaajaa. Aineiston analyysissä käytettiin laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten perusteella lasten käsitykset maskuliinisuudesta voidaan jaotella erilaisiin kehollisuuden, käyttäytymisen ja kompetenssien pääkategorioihin. Kehollisuuksiin lukeutuu kehoon, ulkoasuun ja elintapoihin liittyvät toiminnan tavat. Käyttäytymiseen liitetään väkivaltaan ja puolustamiseen, persoonallisuuteen, sosiaalisuuteen, luotettavuuteen ja sääntöjen noudattamiseen liitettäviä toiminnan muotoja. Kompetensseiksi luetaan liikunnallisuuteen, pelaamiseen, moottoriajoneuvoihin, esiintymiseen ja kyvykkyyteen liittyviä kuvauksia. Suotavien maskuliinisuuksien joukossa ovat hyvät sosiaaliset taidot, urheilullisuus, terveet elintavat ja toisten puolustaminen. Epäsuotavina maskuliinisina piirteinä nähdään kiusaaminen ja väkivaltaisuus, feminiiniset käyttäytymismallit sekä kovaäänisyys ja keskittymiskyvyn puute.
Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentui erilaisten maskuliinisuusteorioiden, erityisesti hegemonisen maskuliinisuuden pohjalta. Tämän lisäksi teoriaosuudessa tukeuduttiin toimijuutta käsittelevään teoriaan sekä aikaisempiin mies- ja maskuliinisuustutkimuksiin.
Tutkimuksen tutkimusotteena oli fenomenografia, sillä tutkimuksen keskiössä olivat käsitykset. Tutkimuksen aineisto kerättiin kevättalvella 2019 Pirkanmaan alueelta peruskoulun yleisopetuksessa olevilta 5. ja 6.luokkalaisilta. Tutkimusaineiston laajuudeksi muodostui viiden koululuokan joukko, joista tutkimukseen osallistui yhteensä 87 oppilasta. Osallistuneiden sukupuoli jakautui seuraavasti: 35 poikaa, 51 tyttöä. Lisäksi yhdessä vastauksessa sukupuolta ei ollut ilmoitettu. Aineistonkeruussa käytettiin kahta eri menetelmää: avoimia kysymyksiä sisältävää kyselylomaketta sekä yksilöllistä teemahaastattelua, johon valitsimme kyselylomakkeiden perusteella 8 vastaajaa. Aineiston analyysissä käytettiin laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten perusteella lasten käsitykset maskuliinisuudesta voidaan jaotella erilaisiin kehollisuuden, käyttäytymisen ja kompetenssien pääkategorioihin. Kehollisuuksiin lukeutuu kehoon, ulkoasuun ja elintapoihin liittyvät toiminnan tavat. Käyttäytymiseen liitetään väkivaltaan ja puolustamiseen, persoonallisuuteen, sosiaalisuuteen, luotettavuuteen ja sääntöjen noudattamiseen liitettäviä toiminnan muotoja. Kompetensseiksi luetaan liikunnallisuuteen, pelaamiseen, moottoriajoneuvoihin, esiintymiseen ja kyvykkyyteen liittyviä kuvauksia. Suotavien maskuliinisuuksien joukossa ovat hyvät sosiaaliset taidot, urheilullisuus, terveet elintavat ja toisten puolustaminen. Epäsuotavina maskuliinisina piirteinä nähdään kiusaaminen ja väkivaltaisuus, feminiiniset käyttäytymismallit sekä kovaäänisyys ja keskittymiskyvyn puute.