Pienen lapsen haavoittuvuus
Mäkelä, Hanna (2020)
2020
Sosiaalityön kandidaattiohjelma, Pori - Degree Programme in Social Work, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003022460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202003022460
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassa tutkin pienten lasten haavoittuvuutta suojelun ja hoivan näkökulmasta tarkasteltuna ennen syntymää ja syntymän jälkeen. Tutkimuskohteena on alle 1-vuotiaat lapset. Tutkimuskysymys vastaa kysymykseen, millaisena näyttäytyy pienten lasten haavoittuvuus elämän alussa.
Teoriaosuudessa lapsuus on kuvattu konstruktiivisen näkökulman avulla. Tutkimuksen aineisto koostuu 11 vertaisarvioidusta tutkimuksesta ja tutkimusartikkelista. Ulkomaalaisista aineistoista kuusi on Yhdysvalloista ja yksi tutkimus vertailee Suomen, Norjan, Englannin ja Kalifornian yhtäläisyyksiä ja eroja lastensuojelun yhteiskunnallisissa rakenteissa. Tutkimusaineistossa on neljä vertaisarvioitua artikkelia, joista kaksi on Yhdysvalloista, yksi Englannista ja yksi artikkeli on Pohjoismaita vertaileva poliittinen analyysi. Aineistot ovat sosiaalitieteiden, psykiatrian sekä lasten ja nuorten monitieteellisiltä aloilta sekä aineistot on julkaistuja 2000-luvulla. Kandidaatintutkielma on laadullinen review- tutkimus eli kirjallisuuskatsaus, jossa aineisto koostuu aiemmista tehdyistä tutkimuksista. Analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua.
Äidin rooli on merkittävä lapsen kehityksen tukemisessa. Äidin teoilla ja tekemättä jättämisillä on merkitystä lapsen tulevaisuuden näkymässä ja lapsen kehityksen alkuvaiheessa. Kaltoinkohtelun vaikutukset ovat kauaskantoisia lapsen elämässä. Lapsen altistuminen traumaattisille tapahtumille, kuten esimerkiksi väkivallan uhalle tai äidin päihteidenkäytölle voi aiheuttaa pysyviä sosioemotionaalisen käyttäytymisen häiriöitä, jotka voivat ilmetä lapsen myöhemmässä kehitysvaiheessa ei toivottavana käyttäytymisenä. Raskaudenaikainen kaltoinkohtelu, syntymän jälkeinen kaltoinkohtelu ja järjestelmän reagointi esiintyvät teemoina kandidaatintutkielmassani. Varhaisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta tarkasteltuna kustannukset lastensuojelussa tulevat kalliiksi yhä etenevin määrin, mikäli perheen ongelmakohtiin ei kyetä puuttumaan varhaisessa vaiheessa vauvan ensimmäisistä hetkistä lähtien.
Riskiäitien kartoittaminen perusterveydenhuollossa ja neuvolakäynneillä tuo vaikuttavuutta pienten lasten tulevaisuuteen. Kiintymyssuhteen merkitystä ei voi aliarvioida ja tämä tulisi huomioida kaikessa viranomaisten ja perheen välisessä tukemisessa. Toimenpidesuosituksena on kustannuksien kasvun hillitseminen tulevaisuudessa panostamalla lisäresursseja ennaltaehkäisevään terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluihin. Pohjoismaissa pienten lasten, alle 1-vuotiaiden huostaanottoon kaivataan linjausta viranomaisten ja päättäjien toimesta, koska aihealueesta on vähän tutkittua tietoa.
Teoriaosuudessa lapsuus on kuvattu konstruktiivisen näkökulman avulla. Tutkimuksen aineisto koostuu 11 vertaisarvioidusta tutkimuksesta ja tutkimusartikkelista. Ulkomaalaisista aineistoista kuusi on Yhdysvalloista ja yksi tutkimus vertailee Suomen, Norjan, Englannin ja Kalifornian yhtäläisyyksiä ja eroja lastensuojelun yhteiskunnallisissa rakenteissa. Tutkimusaineistossa on neljä vertaisarvioitua artikkelia, joista kaksi on Yhdysvalloista, yksi Englannista ja yksi artikkeli on Pohjoismaita vertaileva poliittinen analyysi. Aineistot ovat sosiaalitieteiden, psykiatrian sekä lasten ja nuorten monitieteellisiltä aloilta sekä aineistot on julkaistuja 2000-luvulla. Kandidaatintutkielma on laadullinen review- tutkimus eli kirjallisuuskatsaus, jossa aineisto koostuu aiemmista tehdyistä tutkimuksista. Analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua.
Äidin rooli on merkittävä lapsen kehityksen tukemisessa. Äidin teoilla ja tekemättä jättämisillä on merkitystä lapsen tulevaisuuden näkymässä ja lapsen kehityksen alkuvaiheessa. Kaltoinkohtelun vaikutukset ovat kauaskantoisia lapsen elämässä. Lapsen altistuminen traumaattisille tapahtumille, kuten esimerkiksi väkivallan uhalle tai äidin päihteidenkäytölle voi aiheuttaa pysyviä sosioemotionaalisen käyttäytymisen häiriöitä, jotka voivat ilmetä lapsen myöhemmässä kehitysvaiheessa ei toivottavana käyttäytymisenä. Raskaudenaikainen kaltoinkohtelu, syntymän jälkeinen kaltoinkohtelu ja järjestelmän reagointi esiintyvät teemoina kandidaatintutkielmassani. Varhaisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta tarkasteltuna kustannukset lastensuojelussa tulevat kalliiksi yhä etenevin määrin, mikäli perheen ongelmakohtiin ei kyetä puuttumaan varhaisessa vaiheessa vauvan ensimmäisistä hetkistä lähtien.
Riskiäitien kartoittaminen perusterveydenhuollossa ja neuvolakäynneillä tuo vaikuttavuutta pienten lasten tulevaisuuteen. Kiintymyssuhteen merkitystä ei voi aliarvioida ja tämä tulisi huomioida kaikessa viranomaisten ja perheen välisessä tukemisessa. Toimenpidesuosituksena on kustannuksien kasvun hillitseminen tulevaisuudessa panostamalla lisäresursseja ennaltaehkäisevään terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluihin. Pohjoismaissa pienten lasten, alle 1-vuotiaiden huostaanottoon kaivataan linjausta viranomaisten ja päättäjien toimesta, koska aihealueesta on vähän tutkittua tietoa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10220]