Uhri vai uhka?: Median tuottamat narratiivit al-Holin leirin suomalaisista naisista

Abstract

Tutkielma tarkastelee suomalaisen median uutisointia al-Holin leirillä olevista suomalaisista naisista. Maaliskuussa 2019 Isis menetti viimeiset hallussaan olevat alueet ajaen tuhansittain ihmisiä pakolaisleireille. Suurimmassa, al-Holissa sijaitsevassa leirissä ovat myös 11 suomalaista naista lapsineen. Tutkimuskysymykset ovat: millaisia narratiiveja Suomen media luo al-Holin leirillä olevista suomalaisista naisista sekä millaisin diskursiivisten menetelmin kyseisisä narratiiveja tuotetaan?

Tutkimusaineistona toimii Helsingin Sanomissa vuoden 2019 helmikuun ja syyskuun välillä julkaistut 23 lehtiartikkelia. Artikkeleja tarkastellaan kriittisen diskurssianalyysin avulla ja tuloksia tulkitaan kriittisen terrorismin tutkimuksen ja feministisen tutkimuksen lähtökohdista. Tässä viitekehyksessä terrorismi ja sukupuoli ymmärretään sosiaalisina faktoina, jotka syntyvät diskursiivisissa käytännöissä. Naisten toimia tarkastellaan usein perinteisten sukupuoliroolien kautta, joita terrorismiin osallistuva nainen rikkoo. Siten naisen toimijuus pyritään selittämään pois erilaisten narratiivien avulla, jotka pyrkivät säilyttämään perinteiset sukupuolinormit. Kyseisten narratiivien avulla myös perustellaan poliittisia toimenpiteitä, joilla on suoria vaikutuksia naisten elämään.

Tutkielman analyysi tuotti kaksi vastakkaista narratiivia, jotka nimettiin uhka- ja uhrinarratiiveiksi. Uhkanarratiivi noudattaa perinteistä valtiokeskeistä turvallisuuskäsitystä ja koostuu mahdollisen väkivallan, oikeudenmukaisuuden ja toiseuden diskursseista. Uhrinarratiivi vuorostaan painottaa inhimillistä turvallisuutta ja muodostuu seuraajat, vangit ja hylätyt äidit diskursseista.

Tutkielman kannalta keskeisintä on, mikä ymmärretään terrorismiksi ja millaisena naisen toimijuus nähdään suhteessa terrorismiin. Uhkanarratiivi rakentaa naisista kuvaa terroristijärjestö Isisin aktiivisina jäseninä, jotka muodostavat turvallisuusuhkan palatessaan Suomeen. Uhrinarratiivi taas pyrkii häivyttämään naisten toimijuuden ja siten poliittisen vastuun toimistaan sijoittamalla naiset perinteisiin sukupuolirooleihin.

Tutkielma osoittaa, että myös al-Holin naisten tapauksessa medialla on haasteita kehystää poliittiseen väkivaltaan osallistuvia naisia. Sukupuolella on edelleen merkitystä narratiivien muodostumiseen eikä naisten siirtyminen pimennosta lehtien etusivuille ole muuttanut sitä tapaa, miten naisten väkivaltainen käytös ymmärretään. Al-Holin naiset ovat joko uhreja vailla toimijuutta tai uhkia vailla mahdollisuutta pelastua.