Increasing socioeconomic disparities in adolescent problem behaviors from 2000 to 2015

Abstract

Sosioekonominen asema on keskeinen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä läpi elämän, myös nuoruudessa. Vaikka yleinen terveyden ja hyvinvoinnin taso on Suomessa ja muissa teollisuusmaissa jatkuvasti kohentunut, tutkimusten mukaan myönteistä kehitystä ei voida yhtä lailla havaita kaikissa väestöryhmissä. Tutkimustieto sosioekonomisista terveyseroista nuorten keskuudessa on kuitenkin vajavaista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia suomalaisnuorten neljän ongelmakäyttäytymisen muodon – koulukiusaamisen, kannabiksen käytön, tupakoinnin ja rikekäyttäytymisen – ajallisia muutoksia eri sosioekonomisissa ryhmissä vuosina 2000–2015.

Aineisto tutkimukseen hankittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyistä. Kouluterveyskysely on kansallinen suomalaislasten ja -nuorten hyvin- vointia, terveyttä ja koulutyötä kartoittava kyselytutkimus, joka on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 1996 lähtien. Tähän tutkimukseen otettiin 8. ja 9. luokkalaisten vastaukset vuosilta 2000–2015 (N = 761 278). Tutkitut ongelmakäyttäytymismuuttujat olivat säännöllinen kiusaaminen ja kiusatuksi joutuminen, säännöllinen ja elinikäinen kannabiksen käyttö, säännöllinen tupakointi, elinikäinen tupakoimattomuus sekä rikekäyttäytyminen. Tutkitut sosioekonomisen huono-osaisuuden muuttujat olivat vanhempien matala koulutustaso, vanhempien työttömyys viimeisen vuoden aikana sekä asuminen muutoin kuin äidin ja isän kanssa. Edellä mainituista kolmesta muuttujasta luotiin myös kumulatiivista sosioekonomista huono-osaisuutta mittaava yhdistelmämuuttuja. Ongelmakäyttäytymisen vallitsevuus koko tutkimusjoukossa ja erikseen jokaisessa sosioekonomisessa ryhmässä laskettiin Khiin neliö -testillä. Ongelmakäyttäytymisen, sosioekonomisen aseman ja ajan välisiä yhteyksiä tutkittiin binomiaalisella logistisella regressiolla, ja tulokset ilmaistiin vetosuhteina (odds ratio, OR) ja 95 %:n luottamusväleinä (confidence interval, CI).

Kaikki neljä ongelmakäyttäytymisen muotoa olivat yhteydessä kaikkiin tutkittuihin sosioekonomisen huono-osaisuuden mittareihin. Merkittävimpänä havaintona ongelmakäyttäytymismuuttujien ajalliset kehityskulut poikkesivat toisistaan kumulatiivisen sosioekonomisen huono-osaisuuden mukaan luokitelluissa ryhmissä. Vaikka muutokset kiusaamisosallisuuden, kannabiksen käytön ja rikekäyttäytymisen vallitsevuudessa olivat koko tutkimusjoukon tasolla vähäisiä, niiden vallitsevuus kasvoi sosioekonomisesti huono-osaisimpien nuorten joukossa tutkimusjakson aikana. Samoin vaikka säännöllinen tupakointi vähentyi ja elinikäinen tupakoimattomuus lisääntyi tutkimusjakson aikana yleisellä tasolla, vastaavia muutoksia ei havaittu sosioekonomisesti huono-osaisimpien nuorten joukossa. Logistisella regressiolla havaitut erot sosioekonomisten ryhmien välillä kasvoivat vastaavasti tutkimusjakson aikana.

Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että suomalaisnuorten sosioekonomiset erot koulukiusaamisessa, kannabiksen käytössä, tupakoinnissa ja rikekäyttäytymisessä kasvoivat aikavälillä 2000–2015. Tulokset ovat hälyttäviä, sillä erot ovat kasvaneet huolimatta siitä, että terveyserojen kaventaminen on ollut suomalaisen terveyspolitiikan keskeisimpiä tavoitteita vuosikymmenten ajan. Näyttää kiistattomalta, että väestön terveyserojen kaventamiseksi tarvitaan konkreettisempia toimia. Sosioekonominen huono-osaisuus tulee huomioida nuorten ongelmakäyttäytymisen ehkäisyssä ja sen vähentämiseen tähtäävissä interventioissa. Lisäksi riittävän toimeentulon turvaaminen heikoimmassa asemassa oleville sekä yhdenvertaisen sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsyn takaaminen sosioekonomisesta asemasta ja asuinalueesta riippumatta ovat keskeisiä keinoja kaventaa väestön terveyseroja.

Socioeconomic status is a core determinant of health and well-being across the life span, including adolescence. The scientific literature suggests that although the overall level of health and well-being has constantly improved in Finland and other developed countries, the improvement may not be equally seen in all subgroups in the population. However, data on socioeconomic health disparities, especially among adolescents, are scarce. The aim of this study was to examine changes in four problem behaviors – bullying at school, cannabis use, smoking, and delinquency – according to socioeconomic status among Finnish adolescents between 2000 and 2015.

The material for the study was obtained from the School Health Promotion Study (SHPS), which is a nationally conducted classroom survey on the well-being, health, and school work of Finnish children and adolescents. The SHPS has been conducted biennially since 1996. This study comprises the responses of 8th and 9th graders to surveys from 2000 to 2015 (N = 761,278). The behavior variables studied were frequent bullying perpetration and victimization, any and frequent cannabis use, frequent smoking, lifelong nonsmoking, and delinquency. Socioeconomic adversities studied were low level of parental education, parental unemployment during the past year, and not living with both parents. In addition, a variable of cumulative socioeconomic adversity was created from the three socioeconomic adversities. Distributions for the problem behaviors over time in the whole sample and according to cumulative socioeconomic adversity were calculated using crosstabs and the Chi-square test. Associations between time, problem behaviors, and socioeconomic adversities were studied using binomial logistic regression, the results shown as odds ratios with 95% confidence intervals.

All the four problem behaviors studied were positively associated with each socioeconomic adversity. Most importantly, the prevalences of problem behaviors diverged between socioeconomic groups over time. Although changes in the prevalences of bullying involvement, cannabis use, and delinquency were modest in the whole sample, these prevalences increased significantly among adolescents with most socioeconomic adversities. Similarly, the overall prevalence of frequent smoking decreased and that of lifelong nonsmoking increased over time, but these changes were not observed among adolescents with the most socioeconomic adversities. Differences in the odds ratios between socioeconomic groups increased correspondingly over time.

The findings of this study indicate that socioeconomic disparities increased in bullying at school, cannabis use, smoking, and delinquency among Finnish adolescents between 2000 and 2015. The results are alarming as these changes have occurred although reducing socioeconomic health disparities has been a central aim of Finnish health policy for decades. It seems undeniable that more concrete actions are required to reduce socioeconomic health disparities in the population. Socioeconomic adversities should be considered thoroughly in the prevention of adolescent problem behaviors. Finally, securing adequate social support as well as equal access to health and social services for everyone independent of socioeconomic status and place of residence are crucial in decreasing socioeconomic health disparities in the population.