Нарративные способности русско-финских детей-билингвов при описании картинок
Laitinen, Laura (2020)
2020
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-23
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002272416
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002272416
Tiivistelmä
Tässä kandidaatin tutkielmassa tutkin 8-9 vuotiaiden suomalais-venäläisten kaksikielisten lasten kerrontataitoja. Tavoitteenani on tarkastella kuvasarjan avulla luotujen tarinoiden rakennetta, sekä episodirakennetta. Tutkimuksen aineisto koostui kahden kaksikielisen lapsen (simultaaninen ja suksessiivinen) kertomuksista. Molemmat heistä olivat syntyneet Suomessa ja alkaneet omaksua kahta kieltä viimeistään päiväkodissa.
Lasten kertomusten mikrorakennetta arvioitiin soveltamalla MAIN: Multilingual Assessment Instrument for Narratives- menetelmää, jonka neljästä kuvasarjasta valitsimme yhden, kuusikuvaisen Linnunpoikaset- kuvasarjan. Haastattelutilanteessa lapset eivät suorittaneet menetelmään kuuluvaa uudelleenkerrontatehtävää, vaan loivat ainoastaan kertomuksen kuvasarjasta kummallakin kielellä. Lasten litteroidut kertomukset pisteytettiin menetelmään sisältyvän pisteytyslomakkeen avulla ja tarinoiden rakenteellinen kompleksisuus kirjattiin käyttämällä episodirakenteen osia GAO (goal-attempt-outcome).
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että molemmilla lapsilla on vielä vähäisiä puutteita sekä kertomusten rakenteessa, että episodirakenteessa. Lapset onnistuivat kuitenkin molemmilla kielillä ilmaisemaan alkuasetelman joko tapahtuma-ajan tai paikan kuvailuna. Myös episodirakenteet olivat useimmiten eheitä tai lähes eheitä: joko GAO- tai AO- rakenteita. Kertomusten puutteellisuus liittyi pääsääntöisesti mielen tilan ilmausten puuttumiseen.¨
Lasten eri kielillä ei todettu olevan merkittävää yhteyttä sisällöstä saatuihin pisteisiin tai episodirakenteen kompleksisuuteen. Myöskään lasten välillä ei havaittu suuria eroavaisuuksia kertomuksissa. Tulosten perusteella voidaan havaita, että kerrontataidot ovat yhtäläisiä simultaanilla ja suksessiivisella kaksikielisellä, eikä kielen omaksumisen lähtökohdat ole enää näkyviä 8-9-vuotiailla kaksikielisillä lapsilla. Tutkimuksessa on kuitenkin tarkasteltu vain kahden lapsen kerrontataitoja, joten tulokset ovat enemmänkin suuntaa-antavia kuin yleistettäviä. Siksi tulevaisuudessa olisi kannattavaa tarkastella 8-9 vuotiaiden suomalais-venäläisten kaksikielisten kerrontataitoja laajemminkin, jotta kertomusten makrorakenteesta, mutta myös esimerkiksi mikrorakenteesta, saisi piirrettyä kokonaisvaltaisempaa kuvaa.
Lasten kertomusten mikrorakennetta arvioitiin soveltamalla MAIN: Multilingual Assessment Instrument for Narratives- menetelmää, jonka neljästä kuvasarjasta valitsimme yhden, kuusikuvaisen Linnunpoikaset- kuvasarjan. Haastattelutilanteessa lapset eivät suorittaneet menetelmään kuuluvaa uudelleenkerrontatehtävää, vaan loivat ainoastaan kertomuksen kuvasarjasta kummallakin kielellä. Lasten litteroidut kertomukset pisteytettiin menetelmään sisältyvän pisteytyslomakkeen avulla ja tarinoiden rakenteellinen kompleksisuus kirjattiin käyttämällä episodirakenteen osia GAO (goal-attempt-outcome).
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että molemmilla lapsilla on vielä vähäisiä puutteita sekä kertomusten rakenteessa, että episodirakenteessa. Lapset onnistuivat kuitenkin molemmilla kielillä ilmaisemaan alkuasetelman joko tapahtuma-ajan tai paikan kuvailuna. Myös episodirakenteet olivat useimmiten eheitä tai lähes eheitä: joko GAO- tai AO- rakenteita. Kertomusten puutteellisuus liittyi pääsääntöisesti mielen tilan ilmausten puuttumiseen.¨
Lasten eri kielillä ei todettu olevan merkittävää yhteyttä sisällöstä saatuihin pisteisiin tai episodirakenteen kompleksisuuteen. Myöskään lasten välillä ei havaittu suuria eroavaisuuksia kertomuksissa. Tulosten perusteella voidaan havaita, että kerrontataidot ovat yhtäläisiä simultaanilla ja suksessiivisella kaksikielisellä, eikä kielen omaksumisen lähtökohdat ole enää näkyviä 8-9-vuotiailla kaksikielisillä lapsilla. Tutkimuksessa on kuitenkin tarkasteltu vain kahden lapsen kerrontataitoja, joten tulokset ovat enemmänkin suuntaa-antavia kuin yleistettäviä. Siksi tulevaisuudessa olisi kannattavaa tarkastella 8-9 vuotiaiden suomalais-venäläisten kaksikielisten kerrontataitoja laajemminkin, jotta kertomusten makrorakenteesta, mutta myös esimerkiksi mikrorakenteesta, saisi piirrettyä kokonaisvaltaisempaa kuvaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [2409]