"Nämä ihmiset ovat sinne itse vapaaehtoisesti menneet.": Kansanedustajien representaatioita al-Holin pakolaisleirillä olevista suomalaisnaisista

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen tutkielmani kirjoitushetkellä (2019–2020) al-Holin leirillä oleviin, julkisuudessa ”Isis-naisinakin” tunnettuihin, suomalaisnaisiin liitettäviä representaatioita eli mielikuvia. Lähtökohtanani on, että representaatioilla on aina, ja siten myös tässä tapauksessa, merkittäviä poliittisia seurauksia. Lähestyn tätä aihetta eduskunnan täysistuntojen kautta päiviltä 27.6.2019 sekä 12.12.2019. Tutkimuskysymykseni on: ”Millaisia representaatioita kansanedustajat tuottavat al-Holin pakolaisleirillä olevista suomalaisnaisista ja minkälaisia ongelmanratkaisukeinoja he näihin representaatioihin liittävät?”. Taustoitan ilmiötä lähestymällä sekä sukupuoleen että orientalismiin liitettäviä ymmärrystapoja. Sukupuolen näkökulmasta keskeiseksi tarkastelussani nousee Sjobergin ja Gentryn (2007) kuvaukset naisten väkivallasta globaalissa politiikassa. Orientalismin näkökulmasta tarkastelen on idän toiseutta, islamin turvallistamista ja näiden toimimista kansallisen identiteetin rakentajana. Aiemman tutkimuksen ja näiden lähtökohtien pohjalta ”Isis-naiset” tulevat toiseutetuksi erilaisin tavoin. Sukupuolen näkökulmasta toiseuttaminen auttaa ylläpitämään ihanteita naisten rauhanomaisuudesta. Samalla orientalismiin liitettävä toiseus puolestaan ruokkii ymmärrystapoja länsimaisesta ylemmyydestä. Näiden näkökulmien pohjalta analysoin al-Holin leirillä oleviin suomalaisnaisiin liitettäviä representaatioita eduskunnan täysistuntojen kyselytuntien kautta. Representaatioiden pohjalta tarkastelen myös näihin liitettäviä ongelmanratkaisukeinoja. Tutkimusmetodina käytän kriittisen diskurssianalyysin suuntauksista Van Dijkin (2009) sosiokognitiivista lähestymistapaa. Tämä lähestymistapa näkee mielensisäiset mallit, kuten representaatiot, keskeisinä siinä, miten asioita merkityksellistetään ja tämän pohjalta ratkaistaan yhteiskunnallisesti. Kriittisen diskurssianalyysin suuntaukset ovat lisäksi sitoutuneet sosiaalisen yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden arvoihin. Aineistoni analyysin tuloksena löysin sekä toiseutta tuottavia että toiseutta haastavia representaatioita. Toiseutta tuottavia representaatioita oli kolme: terroristi, maanpetturi ja äiti. Nämä representaatiot tuottivat asian ratkaisuksi turvallisuuden asettamista prioriteetiksi ja al-Holin suomalaisnaisten pitämistä kaukana Suomesta. Äitiyden representaatiossa naiset maalautuivat lisäksi epäpäteviksi äideiksi, joilta tulisi ottaa lapset pois. Toiseutta haastavia representaatioita oli kaksi: syyttömiä, kunnes toisin todistetaan sekä suomalaisuuden representaatio. Näistä ensimmäinen haastoi terroristin representaatiota ja korosti ongelmanratkaisussa olemassa oleviin sopimuksiin luottamista sekä ihmisten tuomitsemista vasta pitävien todisteiden valossa. Toisessa representaatiossa taasen haastettiin maanpetturuuden representaatiossa esiintyviä ajatuksia siitä, kuinka nämä naiset eivät ole tosi asiassa suomalaisia. Tutkielmani lopuksi teen yhteenvetoa omien löydöksieni yhteyksistä aiempaan tutkimukseen sekä taustateorioihini. Kriittisen diskurssianalyysin pohjalta pohdin vielä tässä keskustelussa esiin nousevia yhteisiä arvoja rikkovia piirteitä.