Pilkun käytön norminmukaisuus Yleisradion ja Helsingin Sanomien verkkouutisoinnissa
Lukinmaa, Tuukka (2020)
2020
Suomen kielen maisteriohjelma - Master's Programme in Finnish Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002252336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002252336
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan pilkun käytön norminmukaisuutta Yleisradion (Yle Uutiset) ja Helsingin Sanomien (HS) verkkouutisoinnissa. Yle Uutisten ja HS:n verkkosivustot kuuluvat kävijämääräl-tään suurimpiin suomalaisiin verkkosivustoihin. Silti niitä on tutkittu oikeinkirjoituksen näkökulmasta hyvin vähän. Yksinomaan pilkun käyttöön keskittyvää perusteellista tutkimusta niistä ei ole tehty lainkaan.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Kuinka paljon norminvastaista pilkun käyttöä esiintyy Yleisradion ja HS:n verkkosivustoilla julkaistuissa jutuissa? Minkälaisia nämä norminvastaisuudet ovat?
Pilkun käytön norminmukaisuutta tutkitaan vertaamalla Yle Uutisten ja HS:n pilkun käyttöä Kielitoimiston ohjeisiin. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat yleiskieli ja kielellinen normi. Yleiskieli on normitettu kieli-muoto, joka ei sisällä alueellista vaihtelua. Kielellisellä normilla tarkoitetaan kielenhuollon kontekstissa yleiskieltä koskevia ohjailevia normeja, jotka on kirjattu esimerkiksi kielioppeihin ja kielioppaisiin.
Tutkielman aineistona on noin 60 000 sanan laajuinen juttujen kokonaisuus sekä Yle Uutisten että HS:n verkkosivuilta. Kaikkiaan aineiston laajuus on siis noin 120 000 sanaa. Aineisto on kerätty maaliskuussa ja huhtikuussa 2019. Jutuissa havaitut norminvastaisen pilkun käytön tapaukset eli pilkkuvirheet on las-kettu ja luokiteltu virhetyypeittäin. Kutakin virhetyyppiä edustavien tapausten lukumäärä on suhteutettu aineiston sanamäärään ja aineiston kaikkien pilkkuvirheiden lukumäärään. Yle- ja HS-aineistoja on tarkas-teltu sekä erikseen että yhtenä kokonaisuutena.
Selvästi yleisin pilkkuvirhe sekä Yle että HS-aineistossa oli ylimääräisen pilkun merkitseminen rinnasteis-ten itsenäisten päälauseiden rajalle. Yle-aineistossa tämä virhetyyppi edusti noin puolta ja HS-aineistossa noin kolmasosaa kaikista tapauksista. Valtaosassa lauseita yhdistämässä oli rinnastuskonjunktio ja. Yle-aineistossa erilaisia pilkkuvirheitä oli kaikkiaan peräti 70 prosenttia enemmän kuin HS-aineistossa.
Tutkielmassa havaitaan, että ammattikirjoittajillakin on melkoista horjuvuutta pilkunkäytön normien hallin-nassa. Puolen vuosisadan taakse ulottuvan aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että huomattava osa äidinkielisistä kirjoittajista ei vuosikymmenestä toiseen ole osannut noudattaa suomen pilkkusääntöjä kunnolla. Yleensä kielellisen normin muuttamista on alettu harkita, kun normi ja todellinen kielenkäyttö ovat etääntyneet liiaksi toisistaan. Kielenhuoltopiireissä olisi syytä keskustella siitä, ovatko nykyiset pilk-kusäännöt täysin ajan tasalla.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Kuinka paljon norminvastaista pilkun käyttöä esiintyy Yleisradion ja HS:n verkkosivustoilla julkaistuissa jutuissa? Minkälaisia nämä norminvastaisuudet ovat?
Pilkun käytön norminmukaisuutta tutkitaan vertaamalla Yle Uutisten ja HS:n pilkun käyttöä Kielitoimiston ohjeisiin. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat yleiskieli ja kielellinen normi. Yleiskieli on normitettu kieli-muoto, joka ei sisällä alueellista vaihtelua. Kielellisellä normilla tarkoitetaan kielenhuollon kontekstissa yleiskieltä koskevia ohjailevia normeja, jotka on kirjattu esimerkiksi kielioppeihin ja kielioppaisiin.
Tutkielman aineistona on noin 60 000 sanan laajuinen juttujen kokonaisuus sekä Yle Uutisten että HS:n verkkosivuilta. Kaikkiaan aineiston laajuus on siis noin 120 000 sanaa. Aineisto on kerätty maaliskuussa ja huhtikuussa 2019. Jutuissa havaitut norminvastaisen pilkun käytön tapaukset eli pilkkuvirheet on las-kettu ja luokiteltu virhetyypeittäin. Kutakin virhetyyppiä edustavien tapausten lukumäärä on suhteutettu aineiston sanamäärään ja aineiston kaikkien pilkkuvirheiden lukumäärään. Yle- ja HS-aineistoja on tarkas-teltu sekä erikseen että yhtenä kokonaisuutena.
Selvästi yleisin pilkkuvirhe sekä Yle että HS-aineistossa oli ylimääräisen pilkun merkitseminen rinnasteis-ten itsenäisten päälauseiden rajalle. Yle-aineistossa tämä virhetyyppi edusti noin puolta ja HS-aineistossa noin kolmasosaa kaikista tapauksista. Valtaosassa lauseita yhdistämässä oli rinnastuskonjunktio ja. Yle-aineistossa erilaisia pilkkuvirheitä oli kaikkiaan peräti 70 prosenttia enemmän kuin HS-aineistossa.
Tutkielmassa havaitaan, että ammattikirjoittajillakin on melkoista horjuvuutta pilkunkäytön normien hallin-nassa. Puolen vuosisadan taakse ulottuvan aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että huomattava osa äidinkielisistä kirjoittajista ei vuosikymmenestä toiseen ole osannut noudattaa suomen pilkkusääntöjä kunnolla. Yleensä kielellisen normin muuttamista on alettu harkita, kun normi ja todellinen kielenkäyttö ovat etääntyneet liiaksi toisistaan. Kielenhuoltopiireissä olisi syytä keskustella siitä, ovatko nykyiset pilk-kusäännöt täysin ajan tasalla.