Kirjastonhoitajien ammatti-identiteetit ja niiden muutokset 1960-1980-luvuilla
Ronkainen, Hanna (2020)
2020
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma, filosofian maisterin tutkinto - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media, Master of Science
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002212270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002212270
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkasteli suomalaisten yleisten kirjastojen kirjastonhoitajien ammatti-identiteettejä vuosina 1960-1989. Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan yksilön jatkuvasti kehittyvää käsitystä itsestään ammatillisena toimijana. Käsitteeseen sisältyvät yksilön käsitykset siitä mihin hän kokee ammatissaan kuuluvansa ja samaistuvansa, työssään tärkeänä pitämänsä asiat ja siihen kuuluvat sitoumukset.
Tutkielman tavoite oli selvittää kirjastonhoitajien ammatti-identiteettien luonnetta ja niissä tapahtuneita muutoksia historiallisella ajanjaksolla 1960-luvulta 1980-luvun loppuun. Tämä ajankohta valikoitui tutkielmaan merkittävänä historiallisena murroskautena, jolloin suomalaista hyvinvointivaltiota rakennettiin ja myös kirjastolaitos kävi läpi muutosta. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti se, miten kirjastonhoitajat itse näkivät oman roolinsa kirjastossa ja yhteiskunnassa.
Tämä tutkielma toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Analysoitava aineisto koostui Suomen kirjastoseuran julkaiseman Kirjastolehden numeroista vuosilta 1960-1989. Tuloksissa korostui kirjastonhoitajien ammatillinen epävarmuus ja erilaiset pyrkimykset parantaa ammattinsa asemaa. Analyysin kautta aineistosta nousi moninaisia ammatti-identiteettejä. Kirjastonhoitajien teksteissä korostuivat erityisesti pyrkimykset vakiinnuttaa ammattia ja parantaa sen arvostusta, esimerkiksi ammattieettisellä säännöstöllä. Näiden lisäksi kirjallisuuden tuntemus ja poliittinen puolueettomuus korostuivat merkittävinä osina heidän ammatti-identiteettejään. Ammatti-identiteeteissä tapahtui selkeitä ajallisia muutoksia tarkasteltavalla ajanjaksolla, mutta niissä oli havaittavissa myös merkittäviä alueellisia eroja.
Tuloksissa korostui kirjastonhoitajien ammatti-identiteettien moninaisuus ja niissä tapahtuneet muutokset tarkastelussa olleiden vuosikymmenten välillä. Eri aikojen välillä oli vaihtelua siinä mitä kirjastonhoitajat kokivat tärkeäksi työssään. Tuloksista ilmeni myös, että kirjastonhoitajat kokivat ammatti-identiteettinsä ja ammattinsa itselleen tärkeiksi, vaikka jälkimmäisen ulkopuolinen arvostus oli puutteellista koko tarkasteltavan ajanjakson ajan.
Tutkielman tavoite oli selvittää kirjastonhoitajien ammatti-identiteettien luonnetta ja niissä tapahtuneita muutoksia historiallisella ajanjaksolla 1960-luvulta 1980-luvun loppuun. Tämä ajankohta valikoitui tutkielmaan merkittävänä historiallisena murroskautena, jolloin suomalaista hyvinvointivaltiota rakennettiin ja myös kirjastolaitos kävi läpi muutosta. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti se, miten kirjastonhoitajat itse näkivät oman roolinsa kirjastossa ja yhteiskunnassa.
Tämä tutkielma toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Analysoitava aineisto koostui Suomen kirjastoseuran julkaiseman Kirjastolehden numeroista vuosilta 1960-1989. Tuloksissa korostui kirjastonhoitajien ammatillinen epävarmuus ja erilaiset pyrkimykset parantaa ammattinsa asemaa. Analyysin kautta aineistosta nousi moninaisia ammatti-identiteettejä. Kirjastonhoitajien teksteissä korostuivat erityisesti pyrkimykset vakiinnuttaa ammattia ja parantaa sen arvostusta, esimerkiksi ammattieettisellä säännöstöllä. Näiden lisäksi kirjallisuuden tuntemus ja poliittinen puolueettomuus korostuivat merkittävinä osina heidän ammatti-identiteettejään. Ammatti-identiteeteissä tapahtui selkeitä ajallisia muutoksia tarkasteltavalla ajanjaksolla, mutta niissä oli havaittavissa myös merkittäviä alueellisia eroja.
Tuloksissa korostui kirjastonhoitajien ammatti-identiteettien moninaisuus ja niissä tapahtuneet muutokset tarkastelussa olleiden vuosikymmenten välillä. Eri aikojen välillä oli vaihtelua siinä mitä kirjastonhoitajat kokivat tärkeäksi työssään. Tuloksista ilmeni myös, että kirjastonhoitajat kokivat ammatti-identiteettinsä ja ammattinsa itselleen tärkeiksi, vaikka jälkimmäisen ulkopuolinen arvostus oli puutteellista koko tarkasteltavan ajanjakson ajan.